Työhyvinvoinnin mittaaminen ja edistäminen Yritys X Oy:ssä
Saario, Mia (2020)
Saario, Mia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223695
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Yritys X Oy:lle. Tavoitteena oli selvittää yrityksen henkilöstön kokemusta omasta sekä työyhteisönsä hyvinvoinnista. Tämän lisäksi tavoitteena oli pohtia tutkimustulosten perusteella esille nousseita kehittämiskohteita sekä löytää keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi yrityksessä.
Työ koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisenä oli teoriaosuus, jossa käsiteltiin työhyvinvointia työkyvyn, työn kuormittavuuden, työyhteisöviestinnän ja tiedonkulun, työyhteisötaitojen sekä johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta. Toinen vaihe koostui työn empiirisestä osuudesta, jossa käsiteltiin työssä käytettäviä tutkimus-, analysointi- sekä tiedonkeruumenetelmiä. Näiden lisäksi tarkasteltiin tutkimustuloksia, pohdittiin esille nousseita kehittämiskohteita sekä tarkasteltiin tutkimuksen luotettavuutta. Kolmas vaihe muodostui toimeksiantajayritykselle tehtävästä erillisestä työhyvinvoinnin kehittämisehdotuksesta.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen ja siinä käytettiin tutkimusmenetelmänä pääosin määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Lisäksi työtä voidaan kutsua myös tapaustutkimukseksi. Tiedonkeruumenetelmänä työssä käytettiin henkilöstölle sähköisesti lähetettyä Webropol-kyselyä. Kysely toteutettiin elokuussa 2020.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä työhyvinvoinnin olevan yrityksessä kohtalaisella tasolla. Lähes jokaisesta kyselyn aihealueesta löytyy työhyvinvointia edistäviä sekä heikentäviä seikkoja. Työhyvinvointia olennaisesti edistävän työkyvyn koetaan olevan yrityksessä hyvällä tasolla, mikä on tärkeää palvelualalla työskenteleville. Myös esimiestyön koetaan olevan keskimäärin hyvällä tasolla, mutta esille nousee myös kehittämistä vaativia esimiestyön osa-alueita.
Tutkimustulosten mukaan suurimmat kehittämiskohteet liittyvät erilaisiin kuormitustekijöihin, viestintään ja tiedonkulkuun sekä esimiestyöhön. Ensimmäinen kehitysehdotus on fyysisten ja psyykkisten kuormittavuustekijöiden vähentäminen yrityksessä, esimerkiksi lisäämällä esimiehen osuutta jaksamisen kartoittamisessa. Toinen kehitysehdotus koskee viestinnän ja tiedonkulun kokonaisvaltaista kehittämistä, esimerkiksi parantamalla sähköistä tiedonkulkua ja lisäämällä henkilökohtaista vuoropuhelua. Kolmas tärkeä kehitysehdotus koskee esimiestyön kokonaisvaltaista kehittämistä, johon kuuluu muun muassa esimiehen jatkuva kehittyminen.
Opinnäytetyössä esille tulleita kehittämisehdotuksia on tarkoitus viedä yrityksessä käytäntöön toteuttamalla ehdotuksen mukaisia toimenpiteitä ja tutkimalla sen jälkeen, ovatko tehdyt toimenpiteet vaikuttaneet henkilöstön hyvinvointia parantavasti ja onko toimenpiteillä saatu taloudellista hyötyä.
Työ koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisenä oli teoriaosuus, jossa käsiteltiin työhyvinvointia työkyvyn, työn kuormittavuuden, työyhteisöviestinnän ja tiedonkulun, työyhteisötaitojen sekä johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta. Toinen vaihe koostui työn empiirisestä osuudesta, jossa käsiteltiin työssä käytettäviä tutkimus-, analysointi- sekä tiedonkeruumenetelmiä. Näiden lisäksi tarkasteltiin tutkimustuloksia, pohdittiin esille nousseita kehittämiskohteita sekä tarkasteltiin tutkimuksen luotettavuutta. Kolmas vaihe muodostui toimeksiantajayritykselle tehtävästä erillisestä työhyvinvoinnin kehittämisehdotuksesta.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen ja siinä käytettiin tutkimusmenetelmänä pääosin määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Lisäksi työtä voidaan kutsua myös tapaustutkimukseksi. Tiedonkeruumenetelmänä työssä käytettiin henkilöstölle sähköisesti lähetettyä Webropol-kyselyä. Kysely toteutettiin elokuussa 2020.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä työhyvinvoinnin olevan yrityksessä kohtalaisella tasolla. Lähes jokaisesta kyselyn aihealueesta löytyy työhyvinvointia edistäviä sekä heikentäviä seikkoja. Työhyvinvointia olennaisesti edistävän työkyvyn koetaan olevan yrityksessä hyvällä tasolla, mikä on tärkeää palvelualalla työskenteleville. Myös esimiestyön koetaan olevan keskimäärin hyvällä tasolla, mutta esille nousee myös kehittämistä vaativia esimiestyön osa-alueita.
Tutkimustulosten mukaan suurimmat kehittämiskohteet liittyvät erilaisiin kuormitustekijöihin, viestintään ja tiedonkulkuun sekä esimiestyöhön. Ensimmäinen kehitysehdotus on fyysisten ja psyykkisten kuormittavuustekijöiden vähentäminen yrityksessä, esimerkiksi lisäämällä esimiehen osuutta jaksamisen kartoittamisessa. Toinen kehitysehdotus koskee viestinnän ja tiedonkulun kokonaisvaltaista kehittämistä, esimerkiksi parantamalla sähköistä tiedonkulkua ja lisäämällä henkilökohtaista vuoropuhelua. Kolmas tärkeä kehitysehdotus koskee esimiestyön kokonaisvaltaista kehittämistä, johon kuuluu muun muassa esimiehen jatkuva kehittyminen.
Opinnäytetyössä esille tulleita kehittämisehdotuksia on tarkoitus viedä yrityksessä käytäntöön toteuttamalla ehdotuksen mukaisia toimenpiteitä ja tutkimalla sen jälkeen, ovatko tehdyt toimenpiteet vaikuttaneet henkilöstön hyvinvointia parantavasti ja onko toimenpiteillä saatu taloudellista hyötyä.