Musiikin hahmotusaineiden alkuopetus 7-8-vuotiailla : miten ekaluokkalainen oppii?
Holkkola, Riina (2020)
Holkkola, Riina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323789
Tiivistelmä
Tarkastelun kohteena oli musiikin hahmotusaineiden alkuopetus 7–8-vuotiailla. Tarkoituksena oli selvittää vaatimukset, joita lapsen fyysismotoriset, psykososiaaliset ja kognitiiviset taidot sekä musiikillinen taitotaso asettavat musiikin hahmotusaineiden alkuopetukselle. Huomiota kiinnitettiin myös opetusmenetelmiin. Tavoitteena oli luoda oppikirja 7–8-vuotiaiden musiikin hahmotusaineiden alkuopetukseen. Tutkimuksellisessa osuudessa Suomen Musiikkioppilaitosten liiton jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselytutkimuksessa selvitettiin musiikin hahmotusaineiden alkuopetuksen järjestämistä osana perusopintoja sekä syitä järjestämiseen. Lisäksi tiedusteltiin oppimateriaalin käyttämistä, saatavuutta sekä toiveita uuden materiaalin sisällön suhteen.
Tutkimustulosten mukaan yli puolet vastaajaoppilaitoksista järjesti musiikin hahmotusaineiden 7–8-vuotiaiden alkuopetusta. Enemmistö opetuksesta järjestettiin ikätasoperusteisesti, tyypillisimmän tuntikeston ollessa 30–45 minuuttia. Opetusryhmän koon pääpainostus oli 6–12 oppilaassa sekä oppitunnin kesto 30–45 minuutissa. Tyypillisimmin opetusta toteutti varhaisiän musiikinopettaja tai instrumenttiopettaja. Järjestämistä perusteltiin syvemmällä musiikin oppimisella, ryhmässä oppimisen hyödyillä, hahmotusaineiden ja instrumenttiopintojen läheisellä suhteella sekä musiikillisen polun jatkumon muodostamisena. Enemmistö vastaajista kertoi käyttävänsä opetuksessa oppimateriaalia tai kirjaa. Yli puolet vastaajista piti soveltuvan materiaalin saatavuutta heikkona. Lapsilähtöinen näkökulma, yhdistettävyys omaan instrumenttiin sekä toiminnallisuus nousivat esille toiveina uudelle oppimateriaalille.
Tutkimuksen pohjalta todettiin musiikin hahmotusaineiden 7–8-vuotiaiden alkuopetuksen tärkeys ja aiheen ajankohtaisuus. Laaja selvitys lapsen kehityksellisistä tekijöistä sekä menetelmällisistä keinoista tukivat toimivan oppimateriaalin laatimista sekä mahdollistivat kokonaisvaltaisen näkemyksen muodostumista. Moniammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen, yhtenäisen valtakunnallinen näkemyksen muodostaminen sekä alkuopetuksen pitkän ajan hyötyjen kartoittaminen toisivat lisäarvoa ja laajempia näkökulmia käytännön opetustyöhön sekä opetusmenetelmien hyödynnettävyyteen ja resurssien riittävyyteen.
Tutkimustulosten mukaan yli puolet vastaajaoppilaitoksista järjesti musiikin hahmotusaineiden 7–8-vuotiaiden alkuopetusta. Enemmistö opetuksesta järjestettiin ikätasoperusteisesti, tyypillisimmän tuntikeston ollessa 30–45 minuuttia. Opetusryhmän koon pääpainostus oli 6–12 oppilaassa sekä oppitunnin kesto 30–45 minuutissa. Tyypillisimmin opetusta toteutti varhaisiän musiikinopettaja tai instrumenttiopettaja. Järjestämistä perusteltiin syvemmällä musiikin oppimisella, ryhmässä oppimisen hyödyillä, hahmotusaineiden ja instrumenttiopintojen läheisellä suhteella sekä musiikillisen polun jatkumon muodostamisena. Enemmistö vastaajista kertoi käyttävänsä opetuksessa oppimateriaalia tai kirjaa. Yli puolet vastaajista piti soveltuvan materiaalin saatavuutta heikkona. Lapsilähtöinen näkökulma, yhdistettävyys omaan instrumenttiin sekä toiminnallisuus nousivat esille toiveina uudelle oppimateriaalille.
Tutkimuksen pohjalta todettiin musiikin hahmotusaineiden 7–8-vuotiaiden alkuopetuksen tärkeys ja aiheen ajankohtaisuus. Laaja selvitys lapsen kehityksellisistä tekijöistä sekä menetelmällisistä keinoista tukivat toimivan oppimateriaalin laatimista sekä mahdollistivat kokonaisvaltaisen näkemyksen muodostumista. Moniammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen, yhtenäisen valtakunnallinen näkemyksen muodostaminen sekä alkuopetuksen pitkän ajan hyötyjen kartoittaminen toisivat lisäarvoa ja laajempia näkökulmia käytännön opetustyöhön sekä opetusmenetelmien hyödynnettävyyteen ja resurssien riittävyyteen.