Työntekijöiden motivaatio osaamisen kehittämiseen muuttuvassa organisaatiossa

Abstract

Muuttuva työ, työympäristö ja työmenetelmät asettavat jatkuvasti uudenlaisia vaatimuksia henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja johtamiselle organisaatioissa. Etätyöskentely, digitalisaatio ja robotisaatio ovat tulleet osaksi työn tekemisen tavoiksi jäädäkseen. On kehitettävä keinoja kannustaa, tukea ja sitouttaa työntekijöitä uuden oppimiseen ja uuden osaamisen hankintaan.

Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli kartoittaa työntekijöiden motivaatiota uuden osaamisen hankintaan ja toimintatapojen kehittämiseen muuttuvassa Verohallinnossa. Työ rajattiin koskemaan henkilöverotusta tekevien työntekijöiden halukkuutta osaamisensa kehittämiseen ja löytää johtamisen keinoja heidän tukemisekseen ja sitouttamisekseen uuden oppimiseen ja uusien toimintatapojen rakentamiseen.

Tavoitteena oli kyselystä nousseiden tulosten pohjalta tuottaa toimenpide-ehdotuksia uuden osaamisen kehittämiseksi ja tueksi esimiehien ja osaamisen hankinnasta vastaavien käyttöön.

Tutkimustyö ajoittui vuosien 2019 – 2020 välille. Tämä on tutkimustyyppinen opinnäytetyö ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kyselylomake ja aineisto hankittiin sähköistä webropol-kyselyä käyttäen, minkä tarkoituksena oli selvittää motivaation lisäksi sitä, miten työntekijät ajattelevat uuden oppimisesta ja miten tärkeänä he pitävät työssä kehittymistä ja mitä haasteita he siinä kokevat.

Kaiken kattavaksi yleisvaikutelmaksi tulosten pohjalta nousi työntekijöiden hyvin positiivinen ja realistinen asennoituminen työssä tapahtuvia muutoksia kohtaan. Motivaatio uuden oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen oli varsin korkea kaikista tiedossa olevista haasteista huolimatta. Onnistumisen tunne työssä motivoi. Siksi omaan työhön ja osaamisensa kehittämiseen vaikuttaminen koettiin tärkeäksi.

Jokaisella on oma oppimistyylinsä. Yksi oppii yhdessä muiden kanssa, toinen yksinopiskeluna, kolmas käytännön työn kautta jne. Toive yksilöllisen oppimistavan huomioimiseen koulutuksia järjestettäessä tuli selvästi esille. Tiedettäessä kunkin oppimistyyli voitaisiin koota samaa tyyliä vaativat yhteen. Parhaiten koettiin uusien asioiden oppimisen tapahtuvan työtä tehdessä tai työn ohessa. Erityisesti nousi esille tarve yhdistää koulutuksiin käytännön työharjoittelua.

Uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen vaatii keskittymistä. Suurimmiksi oppimisen haasteiksi koettiin työmäärien sekä työtehtävien laajuuden ja vaikeusasteen lisääntyminen ja näistä johtuvat ajan ja resurssien puute sekä kiire.