Hoidonaikainen liike rinnan alueen vapaan hengityksen sädehoidossa
Suleva, Lauri; Virtanen, Antti (2020)
Suleva, Lauri
Virtanen, Antti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424132
Tiivistelmä
Potilaan hoidonaikainen liike on yksi sädehoidon kohdistumisen epävarmuustekijöistä rinnan alueen vapaan hengityksen sädehoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vapaassa hengityksessä toteutetun rinnan alueen sädehoidon aikana tapahtuvaa potilaan hoidonaikaisen liikkeen määrää. Opinnäytetyön yhteistyökumppani, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sädehoitoyksikkö, voi hyödyntää tuloksia pintatunnistuslaitteen toimenpideraja-asetuksen määrittämisessä. Tarkoituksena oli kuvailla vapaassa hengityksessä toteutetun rinnan alueen sädehoidon potilaiden hoidonaikaista liikettä. Rinnan alueen sädehoidon potilaiden hoitokohteina oli sekä rinta että rinta ja solisalue.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui 20 rintaa hoidettavan potilaan hoitokertojen tiedoista sekä 20 rintaa ja solisaluetta hoidettavan potilaan hoitokertojen tiedoista. Rintaa hoidettavien potilaiden hoitokertoja oli aineistossa 259. Rintaa ja solisaluetta hoidettavien potilaiden hoitokertoja oli aineistossa 404. Yhteensä aineistossa oli 663 hoitokertaa. Aineisto analysoitiin käyttäen tilastotieteellisiä menetelmiä. Aineistosta analysoitiin potilaiden hoidonaikaisen liikkeen määrää vertikaali-, longitudinaali- ja lateraalisuunnissa. Lisäksi aineistosta analysoitiin, minkä liikemäärän alapuolella hoidonaikainen kokonaisliike on pysynyt 95 % hoitokerran ajasta 95 % hoitokerroista.
Potilaiden hoitokohteen ollessa rinta, hoidonaikaisen liikkeen mediaani oli vertikaalisuunnassa 1,09 mm, longitudinaalisuunnassa 0,69 mm ja lateraalisuunnassa 0,51 mm. Raja-arvo, jonka alla 95 % hoitokerroista pysyi 95 % hoitokerran ajasta, oli 3,37 mm. Hoidonaikainen liike 95 % hoitokerroista oli suurimmillaan vertikaalisuunnassa 3,27 mm, longitudinaalisuunnassa 2,20 mm ja lateraalisuunnassa 2,45 mm. Potilaiden hoitokohteen ollessa rinta ja solisalue, hoidonaikaisen liikkeen mediaani oli vertikaalisuunnassa 1,03 mm, longitudinaalisuunnassa 1,12 mm ja lateraalisuunnassa 0,68 mm. Raja-arvo, jonka alla 95 % hoitokerroista pysyi 95 % hoitokerran ajasta, oli 3,49 mm. Hoidonaikainen liike 95 % hoitokerroista oli suurimmillaan vertikaalisuunnassa 2,83 mm, longitudinaalisuunnassa 3,28 mm ja lateraalisuunnassa 2,14 mm.
Hoidonaikaisesta liikkeestä rinnan alueen vapaan hengityksen sädehoidossa ei ole laajasti tutkimustietoa eikä sitä ole tutkittu samoin menetelmin kuin tässä opinnäytetyössä. Tutkittavien hoitokohteiden välillä ei havaittu suurta eroa hoidonaikaisen liikkeen määrässä. Tulosten mukaan opinnäytetyön yhteistyökumppanilla käytössä oleva 4 mm toimenpideraja-asetus on riittävä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui 20 rintaa hoidettavan potilaan hoitokertojen tiedoista sekä 20 rintaa ja solisaluetta hoidettavan potilaan hoitokertojen tiedoista. Rintaa hoidettavien potilaiden hoitokertoja oli aineistossa 259. Rintaa ja solisaluetta hoidettavien potilaiden hoitokertoja oli aineistossa 404. Yhteensä aineistossa oli 663 hoitokertaa. Aineisto analysoitiin käyttäen tilastotieteellisiä menetelmiä. Aineistosta analysoitiin potilaiden hoidonaikaisen liikkeen määrää vertikaali-, longitudinaali- ja lateraalisuunnissa. Lisäksi aineistosta analysoitiin, minkä liikemäärän alapuolella hoidonaikainen kokonaisliike on pysynyt 95 % hoitokerran ajasta 95 % hoitokerroista.
Potilaiden hoitokohteen ollessa rinta, hoidonaikaisen liikkeen mediaani oli vertikaalisuunnassa 1,09 mm, longitudinaalisuunnassa 0,69 mm ja lateraalisuunnassa 0,51 mm. Raja-arvo, jonka alla 95 % hoitokerroista pysyi 95 % hoitokerran ajasta, oli 3,37 mm. Hoidonaikainen liike 95 % hoitokerroista oli suurimmillaan vertikaalisuunnassa 3,27 mm, longitudinaalisuunnassa 2,20 mm ja lateraalisuunnassa 2,45 mm. Potilaiden hoitokohteen ollessa rinta ja solisalue, hoidonaikaisen liikkeen mediaani oli vertikaalisuunnassa 1,03 mm, longitudinaalisuunnassa 1,12 mm ja lateraalisuunnassa 0,68 mm. Raja-arvo, jonka alla 95 % hoitokerroista pysyi 95 % hoitokerran ajasta, oli 3,49 mm. Hoidonaikainen liike 95 % hoitokerroista oli suurimmillaan vertikaalisuunnassa 2,83 mm, longitudinaalisuunnassa 3,28 mm ja lateraalisuunnassa 2,14 mm.
Hoidonaikaisesta liikkeestä rinnan alueen vapaan hengityksen sädehoidossa ei ole laajasti tutkimustietoa eikä sitä ole tutkittu samoin menetelmin kuin tässä opinnäytetyössä. Tutkittavien hoitokohteiden välillä ei havaittu suurta eroa hoidonaikaisen liikkeen määrässä. Tulosten mukaan opinnäytetyön yhteistyökumppanilla käytössä oleva 4 mm toimenpideraja-asetus on riittävä.