Kehitysvammaisten henkilöiden työllistyminen: Asenteet ja niihin vaikuttaminen. Kirjallisuuskatsaus
Jaakkola, Heidi (2020)
Jaakkola, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424129
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tilaajalle tietoa kehitysvammaisiin henkilöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta asenneilmapiiristä. Samalla tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehitysvammaisista henkilöistä työelämässä ja parantaa tietoisuuden avulla aiheen ympärillä olevaa asenneilmapiiriä kehitysvammaisten henkilöiden täysivaltaisen kansalaisuuden sekä osallisuuden tukemiseksi. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa vammaisten henkilöiden työllistämisestä mm. työllistämisen avuksi työnantajille. Opinnäytetyössä etsitään vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten kehitysvammaisiin henkilöihin suhtaudutaan työntekijöinä työnantajien puolelta sekä yhteiskunnassa yleisesti? Millaisia keinoja ja tukia Suomessa on olemassa vammaisten työllistymisen tukemiseen?
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu 10:stä aiemmin julkaistusta tutkimusjulkaisusta. Aineiston analysointiin on käytetty induktiivista sisällönanalyysia.
Tuloksien mukaan kehitysvammaisia työllistäneet työnantajat antoivat hyvin positiivista palautetta työllistetyistä. Tuloksissa näkyy kuitenkin myös kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisen esteiden kuvailu ja asenteellinen suhtautuminen heihin. Yhteiskunnassa kehitysvammaisiin henkilöihin suhtaudutaan moninaisesti ja he ovat kokeneet leimautumista, syrjintää ja kiusaamista. Myös läheiset ja ammattihenkilöt tunnistavat kehitysvammaisuuden leiman.
Työllistymisen tukina ja keinoina aineistossa esiintyy eniten työhönvalmennus. Muita tukia ja keinoja ovat työtoiminta, avotyö, työkokeilu, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, mukautustoimet, koulutus, taloudelliset tuet (yksilö/työnantaja) ja läheisten, ammattihenkilöiden sekä vertaisten sosiaalinen tuki.
Johtopäätöksenä työnantajien voi nähdä suhtautuvan kehitysvammaisiin työntekijöihin hyvin positiivisesti, kunhan kehitysvammaiselle henkilölle on ensin annettu työmahdollisuus ja on tutustuttu työntekijään. Työantajilla on vielä paljon tiedon puutteita ja niistä johtuvia ennakkoasenteita. Yhteiskunnassa yleisesti kehitysvammaisiin henkilöihin suhtaudutaan hyvin moninaisesti, mutta suhtautumisen voisi kuvata olevan sitä positiivisempaa mitä enemmän kyseisessä kontekstissa kehitysvammaiset henkilöt ovat inklusiivisesti osallisina.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu 10:stä aiemmin julkaistusta tutkimusjulkaisusta. Aineiston analysointiin on käytetty induktiivista sisällönanalyysia.
Tuloksien mukaan kehitysvammaisia työllistäneet työnantajat antoivat hyvin positiivista palautetta työllistetyistä. Tuloksissa näkyy kuitenkin myös kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisen esteiden kuvailu ja asenteellinen suhtautuminen heihin. Yhteiskunnassa kehitysvammaisiin henkilöihin suhtaudutaan moninaisesti ja he ovat kokeneet leimautumista, syrjintää ja kiusaamista. Myös läheiset ja ammattihenkilöt tunnistavat kehitysvammaisuuden leiman.
Työllistymisen tukina ja keinoina aineistossa esiintyy eniten työhönvalmennus. Muita tukia ja keinoja ovat työtoiminta, avotyö, työkokeilu, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, mukautustoimet, koulutus, taloudelliset tuet (yksilö/työnantaja) ja läheisten, ammattihenkilöiden sekä vertaisten sosiaalinen tuki.
Johtopäätöksenä työnantajien voi nähdä suhtautuvan kehitysvammaisiin työntekijöihin hyvin positiivisesti, kunhan kehitysvammaiselle henkilölle on ensin annettu työmahdollisuus ja on tutustuttu työntekijään. Työantajilla on vielä paljon tiedon puutteita ja niistä johtuvia ennakkoasenteita. Yhteiskunnassa yleisesti kehitysvammaisiin henkilöihin suhtaudutaan hyvin moninaisesti, mutta suhtautumisen voisi kuvata olevan sitä positiivisempaa mitä enemmän kyseisessä kontekstissa kehitysvammaiset henkilöt ovat inklusiivisesti osallisina.