Tavoitteellisen järjestötyön merkitys nuorten aikuisten mielen hyvinvoinnille : Asiakkaiden kokemuksia Tsempparista saamastaan tuesta
Numminen, Veera; Tamminen, Noora (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524194
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Tsempparissa toteutettavan tavoitteellisen järjestötyön merkitystä nuorten aikuisten kokemuksiin omasta mielen hyvinvoinnistaan sekä selvittää, miten palvelu vastaa sille asetettuja tavoitteita ja onko palvelun käyttöajalla merkitystä asiakkaiden kokemuksiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Monipalvelukeskus Tsempin nuorten aikuisten kohtaamispaikka Tsemppari. Tutkimustuloksia käytetään perusteena lisärahoituksen saamiselle.
Tutkimuksemme oli toteutukseltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kohdejoukkona oli Tsempparin 18-29 -vuotiaat asiakkaat, joista kyselyyn vastasi 24 henkilöä. Käyttämämme aineistonkeruumenetelmä oli sähköinen verkkokysely. Aineistonkeruu toteutettiin käyttämällä strukturoituja asteikkokysymyksiä ja avoimia kysymyksiä.
Tutkimustuloksemme osoittivat, että Tsempparin toiminnan tavoitteet täyttyivät eri palvelumuotojen osalta. Tärkein havaintomme oli, että jokaisen palvelumuodon kohdalla vähintään 75% asiakkaista koki oman hyvinvointinsa parantuneen osallistuttuaan Tsempparin toimintaan. Kohtaamispaikkatoimintaan osallistuneiden asiakkaiden sosiaalinen verkosto oli kasvanut eniten, ryhmätoiminta tuki palvelumuodoista eniten itsensä ymmärtämistä ja yksilötuen asiakkaat olivat saaneet eniten tietoa myös muille heille hyödyllisistä palveluista. Johtopäätöksissämme totesimme, että palvelujen merkitys asiakkaiden kokemuksiin omasta mielen hyvinvoinnista oli eri palvelumuotojen kohdalla erilainen ja eri palvelumuodot täydensivät toisiaan. Palvelun käyttöajalla emme voineet todeta olevan merkitystä kokemuksiin omasta hyvinvoinnista. Saamiemme tulosten avulla Tsemppari pyrkii saamaan toiminnalleen rahoitusta ja työntekijöiden lisäksi myös muut samalla työkentällä, saman asiakasryhmän parissa työskentelevät, sosiaalialan ammattilaiset voivat kehittää omaa työtään.
Tutkimuksemme oli toteutukseltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kohdejoukkona oli Tsempparin 18-29 -vuotiaat asiakkaat, joista kyselyyn vastasi 24 henkilöä. Käyttämämme aineistonkeruumenetelmä oli sähköinen verkkokysely. Aineistonkeruu toteutettiin käyttämällä strukturoituja asteikkokysymyksiä ja avoimia kysymyksiä.
Tutkimustuloksemme osoittivat, että Tsempparin toiminnan tavoitteet täyttyivät eri palvelumuotojen osalta. Tärkein havaintomme oli, että jokaisen palvelumuodon kohdalla vähintään 75% asiakkaista koki oman hyvinvointinsa parantuneen osallistuttuaan Tsempparin toimintaan. Kohtaamispaikkatoimintaan osallistuneiden asiakkaiden sosiaalinen verkosto oli kasvanut eniten, ryhmätoiminta tuki palvelumuodoista eniten itsensä ymmärtämistä ja yksilötuen asiakkaat olivat saaneet eniten tietoa myös muille heille hyödyllisistä palveluista. Johtopäätöksissämme totesimme, että palvelujen merkitys asiakkaiden kokemuksiin omasta mielen hyvinvoinnista oli eri palvelumuotojen kohdalla erilainen ja eri palvelumuodot täydensivät toisiaan. Palvelun käyttöajalla emme voineet todeta olevan merkitystä kokemuksiin omasta hyvinvoinnista. Saamiemme tulosten avulla Tsemppari pyrkii saamaan toiminnalleen rahoitusta ja työntekijöiden lisäksi myös muut samalla työkentällä, saman asiakasryhmän parissa työskentelevät, sosiaalialan ammattilaiset voivat kehittää omaa työtään.