Kouluhyvinvointi toisen asteen oppilaitoksissa: Opiskelijayhteisö ja koulunuorisotyö kouluhyvinvoinnin edistäjinä
Sainio, Paula (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524241
Tiivistelmä
Toisen asteen opinnot ovat merkityksellinen elämänvaihe nuorille. Nuorten opintojen aikaisella hyvinvoinnilla on suuri merkitys nuorten tulevaisuudelle. Nuorten kouluhyvinvointi koostuu koulun fyysisistä ja sosiaalisista tekijöistä sekä opiskelijan psyykkisestä hyvinvoinnista. Viime aikoina koulut ovat pyrkineet edistämään kouluhyvinvointia esimerkiksi koulunuorisotyön avulla.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Mikkelin toisen asteen opiskelijoiden subjektiivista kouluhyvinvointia. Lisäksi tutkittiin sitä, millainen merkitys opiskelijayhteisöllä ja koulunuorisotyön toteuttamisella oppilaitoksissa oli kouluhyvinvoinnille. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-verkkokyselyä, joka koostui avoimista ja suljetuista kysymyksistä. Kyselylinkki lähetettiin opiskelijoille kohdeoppilaitosten nimeämien vastuuhenkilöiden välityksellä keväällä 2020. Opiskelijoille oli varattu vastausaikaa kyselyyn puolitoistoista kuukautta.
Kyselyn avointen kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Suljetut kysymykset analysoitiin käyttämällä ristiintaulukointia ja Pearsonin korrelaatiokertoimia. Analysoinnin lopuksi tulokset yhdistettiin toisiinsa.
Tulosten mukaan toisen asteen opiskelijoilla on hyvä kouluhyvinvointi. Tuloksista voidaan havaita, että yhteisöllisessä oppilaitoksessa opiskelijoiden kouluhyvinvointi on parempi verrattuna vähemmän yhteisölliseen oppilaitokseen. Lisäksi opiskelijat kokevat kouluhyvinvointinsa paremmaksi, kun oppilaitoksessa toteutetaan koulunuorisotyötä. Kehittämällä sekä opiskelijayhteisöjä että koulunuorisotyötä voidaan parantaa toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointia. Saadut tulokset ovat havaittavissa myös muissa toiselle asteelle toteutuissa nuorten kouluhyvinvointitutkimuksissa.
Saaduilla tuloksilla autetaan oppilaitoksissa työskenteleviä ammattilaisia kiinnittämään enemmän huomiota nuorten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin – erityisesti opiskelijayhteisöön. Tulevaisuudessa opiskelijayhteisöiden dynamiikkaan on kiinnitettävä huomiota, jotta opiskelijat kokevat kuuluvansa osaksi yhteisöä ja tuntevat olonsa entistä turvallisemmaksi. Lisäksi koulunuorisotyötä on entisestään tuotava järjestelmällisesti toisen asteen oppilaitoksiin opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä toimintana.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Mikkelin toisen asteen opiskelijoiden subjektiivista kouluhyvinvointia. Lisäksi tutkittiin sitä, millainen merkitys opiskelijayhteisöllä ja koulunuorisotyön toteuttamisella oppilaitoksissa oli kouluhyvinvoinnille. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-verkkokyselyä, joka koostui avoimista ja suljetuista kysymyksistä. Kyselylinkki lähetettiin opiskelijoille kohdeoppilaitosten nimeämien vastuuhenkilöiden välityksellä keväällä 2020. Opiskelijoille oli varattu vastausaikaa kyselyyn puolitoistoista kuukautta.
Kyselyn avointen kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Suljetut kysymykset analysoitiin käyttämällä ristiintaulukointia ja Pearsonin korrelaatiokertoimia. Analysoinnin lopuksi tulokset yhdistettiin toisiinsa.
Tulosten mukaan toisen asteen opiskelijoilla on hyvä kouluhyvinvointi. Tuloksista voidaan havaita, että yhteisöllisessä oppilaitoksessa opiskelijoiden kouluhyvinvointi on parempi verrattuna vähemmän yhteisölliseen oppilaitokseen. Lisäksi opiskelijat kokevat kouluhyvinvointinsa paremmaksi, kun oppilaitoksessa toteutetaan koulunuorisotyötä. Kehittämällä sekä opiskelijayhteisöjä että koulunuorisotyötä voidaan parantaa toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointia. Saadut tulokset ovat havaittavissa myös muissa toiselle asteelle toteutuissa nuorten kouluhyvinvointitutkimuksissa.
Saaduilla tuloksilla autetaan oppilaitoksissa työskenteleviä ammattilaisia kiinnittämään enemmän huomiota nuorten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin – erityisesti opiskelijayhteisöön. Tulevaisuudessa opiskelijayhteisöiden dynamiikkaan on kiinnitettävä huomiota, jotta opiskelijat kokevat kuuluvansa osaksi yhteisöä ja tuntevat olonsa entistä turvallisemmaksi. Lisäksi koulunuorisotyötä on entisestään tuotava järjestelmällisesti toisen asteen oppilaitoksiin opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä toimintana.