Mistä on yläkouluikäisten soittomotivaatio tehty? : tapaustutkimus Merikanto-opistossa 2020
Viljakainen, Laura (2020)
Viljakainen, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624407
Tiivistelmä
Pianonsoitonopettajan työssä olen huomannut, että viimeisten vuosien aikana lasten ja nuorten soitonmotivoiminen on ollut yleisenä puheen- ehkä jopa huolenaiheena monella kollegallani ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti. Nykyinen aivo- ja motivaatiotutkimus painottavat harjoittelun merkitystä kaikessa ihmisen oppimisessa. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen ja empiirisen tutkimuksen perusteella voidaan sanoa tämän opinnäytetyön vahvistaneen saman pätevän soitonopiskeluun: harjoittelu ja motivaatio muodostavat erottamattoman toisiaan tukevan kehän.
Opinnäytetyössä toteutettiin kolme kyselyä Merikanto-opistossa, joista ensimmäinen oli nykyisille yläkouluikäisille instrumenttiopiskelijoille, toinen ajanjaksolla 2015–2019 lopettaneille tuolloin 13–15-vuotiaille instrumenttiopiskelijoille, jotka eivät saaneet perustason päättötodistusta ja kolmas instrumenttiopettajille. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin ja vertailtiin, mitkä seikat edistivät ja vähensivät nykyisten ja lopettaneiden oppilaiden soitonopiskeluintoa. Lisäksi haluttiin kerätä tietoa yläkouluikäisten oppilaiden opintojen lopettamisen syistä sekä saada vinkkejä oppilaiden ja opettajien näkökulmien yhteensovittamiseen.
Soitonopiskeluintoa lisäävien asioiden kärjessä olivat oppilailla kiinnostavat kappaleet (autonomian tarve), kannustava opettaja (yhteenkuuluvuus) ja oma halu oppia (autonomia ja kykenevyys). Suurimmat vastausmäärät molempien oppilasryhmien mielestä soittointoa vähentävinä tekijöinä saivat musiikin perusteiden opiskelu ja tylsät kappaleet. Opettajien mielestä motivoinnissa on tärkeätä oppilaalle sopivan ohjelmiston löytäminen sekä yhteissoitto kavereiden kanssa. Instrumenttiopiskelun lopettamisen syistä yleisimpiä olivat motivaation hiipuminen, ajan puute ja muutto. Tutkimuksessa selvisi, että instrumentti- ja musiikin hahmotusaineiden opettajien tietoisuutta toistensa työstä sekä yhteistyötä tulisi lisätä ja heidän pitäisi puhua samoilla käsitteillä. Harjoittelustrategioiden kehittäminen voisi lisätä oppilaiden harjoitteluintoa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää oppilaitoksen kehittämistyössä esimerkiksi opettajien koulutuspäivien sisältöjä laatiessa, musiikin hahmottamisaineiden kehittämishankkeessa ja musiikkiopiston opetuksen asiakaslähtöisemmässä suuntaamisessa.
Opinnäytetyössä toteutettiin kolme kyselyä Merikanto-opistossa, joista ensimmäinen oli nykyisille yläkouluikäisille instrumenttiopiskelijoille, toinen ajanjaksolla 2015–2019 lopettaneille tuolloin 13–15-vuotiaille instrumenttiopiskelijoille, jotka eivät saaneet perustason päättötodistusta ja kolmas instrumenttiopettajille. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin ja vertailtiin, mitkä seikat edistivät ja vähensivät nykyisten ja lopettaneiden oppilaiden soitonopiskeluintoa. Lisäksi haluttiin kerätä tietoa yläkouluikäisten oppilaiden opintojen lopettamisen syistä sekä saada vinkkejä oppilaiden ja opettajien näkökulmien yhteensovittamiseen.
Soitonopiskeluintoa lisäävien asioiden kärjessä olivat oppilailla kiinnostavat kappaleet (autonomian tarve), kannustava opettaja (yhteenkuuluvuus) ja oma halu oppia (autonomia ja kykenevyys). Suurimmat vastausmäärät molempien oppilasryhmien mielestä soittointoa vähentävinä tekijöinä saivat musiikin perusteiden opiskelu ja tylsät kappaleet. Opettajien mielestä motivoinnissa on tärkeätä oppilaalle sopivan ohjelmiston löytäminen sekä yhteissoitto kavereiden kanssa. Instrumenttiopiskelun lopettamisen syistä yleisimpiä olivat motivaation hiipuminen, ajan puute ja muutto. Tutkimuksessa selvisi, että instrumentti- ja musiikin hahmotusaineiden opettajien tietoisuutta toistensa työstä sekä yhteistyötä tulisi lisätä ja heidän pitäisi puhua samoilla käsitteillä. Harjoittelustrategioiden kehittäminen voisi lisätä oppilaiden harjoitteluintoa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää oppilaitoksen kehittämistyössä esimerkiksi opettajien koulutuspäivien sisältöjä laatiessa, musiikin hahmottamisaineiden kehittämishankkeessa ja musiikkiopiston opetuksen asiakaslähtöisemmässä suuntaamisessa.