Aivoverenkiertohäiriöiden tunnistaminen terveydenhuollossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus aivoverenkiertohäiriöiden tunnistamisesta terveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta aivoverenkiertohäiriöiden varhaisesta tunnistamisesta, jotta sairastuneet pääsisivät nopeasti hoitoon. Tavoitteena oli lisäksi koota yhteen tietoa aivoverenkiertohäiriöiden tunnistamisesta hoitohenkilökunnan käyttöön. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten hoitohenkilökunta tunnistaa aivoverenkiertohäiriöitä terveydenhuollossa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin sähköisistä tietokannoista: Cinahl, Medline ja Medic. Lisäksi hakua täydennettiin manuaalisella haulla. Tutkimusten tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysivaiheessa tulokset pelkistettiin ja muodostettiin ala- sekä yläluokkia. Muodostuneiden luokkien mukaan kirjoitettiin tulokset.

Tuloksissa kävi ilmi, että lähes kaikki sairaanhoitajat tunnistivat hyvin tyypillisiä aivoverenkiertohäiriöiden oireita, kuten kasvojen epäsymmetria, raajojen heikkous sekä puhevaikeus. Huimausta ja pahoinvointia ei tyypillisesti liitetty aivoverenkiertohäiriöiden oireeksi. Puolet aivoverenkiertohäiriöpotilaista ohjattiin hoitoon perusterveydenhuollosta ja puolet ensihoitohenkilökunnan sekä ensiavun henkilökunnan toimesta. Eri menetelmillä pystyttiin kirjallisuuskatsauksen mukaan tunnistamaan paremmin tiettyjä oireita. FPSS-pisteytys auttoi tunnistamaan isojen suonten tukoksia sekä muita infarkteja. NIHSS-asteikolla tunnistettiin oireita monipuolisesti ja oireita voitiin vertailla keskenään. FAST-luokitus helpotti infarktin löytämistä ja oli kirjallisuuskatsauksen mukaan sairaanhoitajille helpoin käyttää ja ennestään tutuin.

Aivoverenkiertohäiriöiden nopea tunnistaminen edesauttaa nopeaa hoitoon pääsyä, mikä on tärkeää ennusteen kannalta. Kirjallisuuskatsausta tehdessä kävi ilmi, että tutkimuksia potilaiden kyvystä tunnistaa oireita oli paljon, hoitohenkilökunnan kyvystä tunnistaa vain jonkin verran. Tulevaisuudessa olisikin hyvä tutkia hoitohenkilökunnan tietoisuutta aivoverenkiertohäiriöiden oireista. Jatkossa olisi hyvä perehtyä suomalaisen henkilökunnan kykyyn tunnistaa aivoverenkiertohäiriöitä, sillä tämän opinnäytetyön tutkimukset käsittelivät pääosin aivoverenkiertohäiriöiden tunnistamista muualla Euroopassa.

The purpose of this thesis was to make a descriptive literature review of how medical staff recognise strokes in health care services. The aim of this study was to increase knowledge of early recognition of strokes for nurses. This thesis was carried out as a descriptive literature review. The material was collected from electronic databases: Cinahl, Medline and Medic, also manual search was used.

This literature review showed that most of the nurses can recognise typical symptoms of stroke. Those symptoms were facial asymmetry, limb weakness and difficulty of speaking. Medical staff had different methods to recognise strokes, for example Face Arm Speech Test. Slurred speech and paralysis were the symptoms that the patients recognised the best.

Early recognition of the stroke symptoms and access to urgent medical care can both save patients’ lives and improve their quality of life after a stroke. In the future, it would be good to conduct further research on how medical staff recognise strokes in Finland. All the studies used in this literature review dealed with strokes elsewhere in Europe.