Henkinen paine ja stressin vaikutukset johtamistyössä
Litmanen, Petri (2020)
Litmanen, Petri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524379
Tiivistelmä
Tutkimuksen liikkeelle panevana voimana, oli vaativien tilanteiden päätöksenteosta tehty tutkimus poliisin työtehtävien kontekstissa. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada selvyyttä siitä, millaisena päätöksentekoympäristö näyttäytyy teknologia-alan yritysten johto- ja esimiesasemissa.
Tuoreimmat työolotutkimukset ovat osoittaneet, että henkisen kuormituksen kokeminen on yleistä. Tässä tutkimuksessa käytetyn Robert Karasekin työn vaatimusten teorian mukaan, työn vaatimuksilla ja kuormitustekijöiden hallinnan autonomialla, olisi korrelaatio, jossa työn henkinen rasitus kompensoituu, kun päätäntävalta kuormitustekijöiden hallintaa kohtaan kasvaa.
Tutkimus vahvisti niitä löydöksiä, mitä työolotutkimukset ovat todentaneet työn henkisestä kuormituksesta. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että vaikka kuormitustekijöiden hallinnan mahdollisuudet esitetään työn henkistä rasitusta kompensoivana tekijänä, oli osoitettavissa, että kuormitustekijöitä ei voinut hallita edes se osa työntekijöistä, joilla asemansa puolesta olisi paras mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen autonomiaan.
Jotta työoloja voidaan parantaa kaikilla organisaation tasoilla, ja jotta ihmisten henkistä jaksamista voidaan rakentaa digitaalisen työelämän vaatimuksia kantavaksi, antaa opinnäytetyö suosituksia työolojen parantamiseksi, mutta myös työhyvinvoinnin jatkotutkimusten tekemiseksi.
Tuoreimmat työolotutkimukset ovat osoittaneet, että henkisen kuormituksen kokeminen on yleistä. Tässä tutkimuksessa käytetyn Robert Karasekin työn vaatimusten teorian mukaan, työn vaatimuksilla ja kuormitustekijöiden hallinnan autonomialla, olisi korrelaatio, jossa työn henkinen rasitus kompensoituu, kun päätäntävalta kuormitustekijöiden hallintaa kohtaan kasvaa.
Tutkimus vahvisti niitä löydöksiä, mitä työolotutkimukset ovat todentaneet työn henkisestä kuormituksesta. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että vaikka kuormitustekijöiden hallinnan mahdollisuudet esitetään työn henkistä rasitusta kompensoivana tekijänä, oli osoitettavissa, että kuormitustekijöitä ei voinut hallita edes se osa työntekijöistä, joilla asemansa puolesta olisi paras mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen autonomiaan.
Jotta työoloja voidaan parantaa kaikilla organisaation tasoilla, ja jotta ihmisten henkistä jaksamista voidaan rakentaa digitaalisen työelämän vaatimuksia kantavaksi, antaa opinnäytetyö suosituksia työolojen parantamiseksi, mutta myös työhyvinvoinnin jatkotutkimusten tekemiseksi.