Itsenäistymisharjoittelu sijaishuoltonuorten aikuistumisen tukena

Abstract

Sijaishuoltonuoret ovat yksi yhteiskunnan suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevista ryhmistä. Mikäli sijaishuoltonuoren itsenäistymistaidot ovat heikot hänen muuttaessaan omilleen, ovat negatiiviset seuraukset usein yksilön ja yhteiskunnan kannalta mittavia. Tämän takia sijaishuoltonuorten itsenäistymistaitojen oppimiseen on kiinnitettävä tarkkaa huomiota jo sijaishuoltopaikassa.

Opinnäytetyön kohteena on sijaishuoltonuorten itsenäistyminen Kuopion kaupungin Mäntyrinteen perhetukikeskuksessa. Tutkimuksessa selvitetään, millainen kokemus nuorilla on sijaishuoltopaikassa toteutettavasta itsenäistymisharjoittelusta ja millainen merkitys tehdyllä itsenäistymisharjoittelulla on ollut nuoren itsenäistyttyä. Tutkimuksessa selvitetään myös, mitkä ovat itsenäistymisprosessin riskitekijöitä ja millä tavalla niitä voisi välttää sekä miten itsenäistymisharjoittelua tulisi kehittää vastaamaan nuorten tarpeita. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa haastateltiin keväällä 2020 yksilöhaastatteluissa viittä entistä sijaishuoltonuorta, jotka olivat iältään 18–26-vuotiaita. Tämän lisäksi ryhmähaastateltiin kesällä 2020 yhteensä kuutta nykyistä sijaishuoltonuorta, jotka olivat iältään 16–17-vuotiaita.

Tutkimuksen keskeiset tulokset olivat, että sijaishuollossa toteutettavalla itsenäistymisharjoittelulla on pystytty lisäämään nuorten konkreettisia itsenäistymistaitoja. Ne ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä myös myöhemmässä vaiheessa kyvykkyytenä hoitaa omaa kotia ja talousasioita, vaikka lähtökohdat olivat heikohkot. Suurin riskitekijä itsenäistymisprosessissa on omaan asuntoon muuttamisen ja täysi-ikäiseksi tulemisen aikaan. Tutkimus osoitti, että itsenäistymistaidoilla ei ole juurikaan merkitystä, jos esimerkiksi päihteet alkavat hallita elämää. Myös sosiaalisten verkostojen puuttuminen nähtiin riskitekijäksi.

Johtopäätöksenä on, että itsenäistymisharjoittelussa on annettava nuorelle enemmän vastuuta, jotta hän saa suuremman mahdollisuuden oppia ja myös epäonnistua turvallisessa ympäristössä. Tämä onnistuu, kun ohjaaja on tiukasti mukana itsenäistymisprosessissa ja luo kannustavan ja epäonnistumisetkin sallivan ilmapiirin. On tärkeää, että ohjaaja ei tee asioita nuoren puolesta, vaan antaa nuoren itse ymmärtää. Tutkimuksessa nähtiin tärkeänä, että itsenäistymisprosessissa mukana ollut ohjaaja jatkaa työskentelyä nuoren kanssa tämän muutettua omilleen. Tämä mahdollistaa sen, että nuori pystyy nojaamaan haastavissa tilanteissa itsenäistymistaitojen lisäksi myös tuttuun ja turvalliseen aikuiseen.