Transponderin lämpökalibrointityövaiheen tehostaminen
Jokiranta, Jani; Mynttinen, Ville; Saarenlaita, Jukka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724734
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin kohdeyrityksen tuotannon tehostamista transponderituotteen lämpökalibroinnin osalta. Transponderi on kaapelitelevisioverkon lisälaite, jota käytetään mittaukseen ja etähallintaan. Sen toimintalämpötila-alue on laaja, sillä sitä käytetään ulkokohteisiin sijoitetuissa laitteissa, joiden ympäristölämpötila voi vaihdella merkittävästi. Kalibroinnilla pyritään varmistamaan transponderin mittaustarkkuus koko toimintalämpötila-alueella.
Tehostamista lähdettiin tutkimaan tarkastelemalla nykyistä valmistusprosessia sekä analysoimalla kalibroinnista kerättyä dataa ja mittaamalla transpondereiden suorituskykyä käytännön olosuhteita jäljitellen. Data-analyysit suoritettiin tilastollisia tunnuslukuja tarkastellen ja mittaukset tehtiin kohdeyrityksen olosuhdehuoneessa. Testausympäristö rakennettiin muistuttamaan yksinkertaisen kaapelitelevisioverkon rakennetta.
Ratkaisuna työssä ideoitiin kalibrointiprosessi, joka perustuu kerätyn datan keskiarvoistamiseen ja näytteistykseen, jolloin normaalin kalibrointiprosessin aikana transpondereita ei tarvitsisi mitata useassa eri lämpötilassa. Tätä peilattiin myös mahdollisiin tulevaisuuden teknologiaratkaisuihin.
Analyysien lopputuloksena uutta kalibrointiprosessia voidaan pitää toimivana vaihtoehtoehtona nykyiselle kalibrointiprosessille. Keskiarvoistettua dataa hyödyntävää kalibrointia käyttävillä transpondereilla tehtyjen mittausten tulokset viittaavat siihen, että tällä uudella menetelmällä voitaisiin saavuttaa sama mittaustarkkuus käytännön olosuhteissa kuin nykyiselläkin kalibroinnilla.
Työssä havaittiin kuitenkin tiettyjä yksityiskohtia, jotka viittaavat nykyisen kalibrointiprosessista kerätyn datan epäluotettavuuteen. Lisäksi uuden ja nykyisen menetelmän testien tilastollinen luotettavuus on alhainen pienten näytemäärien takia. Nämä seikat puhuvat lisätutkimusten puolesta.
Tehostamista lähdettiin tutkimaan tarkastelemalla nykyistä valmistusprosessia sekä analysoimalla kalibroinnista kerättyä dataa ja mittaamalla transpondereiden suorituskykyä käytännön olosuhteita jäljitellen. Data-analyysit suoritettiin tilastollisia tunnuslukuja tarkastellen ja mittaukset tehtiin kohdeyrityksen olosuhdehuoneessa. Testausympäristö rakennettiin muistuttamaan yksinkertaisen kaapelitelevisioverkon rakennetta.
Ratkaisuna työssä ideoitiin kalibrointiprosessi, joka perustuu kerätyn datan keskiarvoistamiseen ja näytteistykseen, jolloin normaalin kalibrointiprosessin aikana transpondereita ei tarvitsisi mitata useassa eri lämpötilassa. Tätä peilattiin myös mahdollisiin tulevaisuuden teknologiaratkaisuihin.
Analyysien lopputuloksena uutta kalibrointiprosessia voidaan pitää toimivana vaihtoehtoehtona nykyiselle kalibrointiprosessille. Keskiarvoistettua dataa hyödyntävää kalibrointia käyttävillä transpondereilla tehtyjen mittausten tulokset viittaavat siihen, että tällä uudella menetelmällä voitaisiin saavuttaa sama mittaustarkkuus käytännön olosuhteissa kuin nykyiselläkin kalibroinnilla.
Työssä havaittiin kuitenkin tiettyjä yksityiskohtia, jotka viittaavat nykyisen kalibrointiprosessista kerätyn datan epäluotettavuuteen. Lisäksi uuden ja nykyisen menetelmän testien tilastollinen luotettavuus on alhainen pienten näytemäärien takia. Nämä seikat puhuvat lisätutkimusten puolesta.