0-3-vuotiaiden ja heidän vanhempiensa kirjastoasiakkuus : Kirjaston ja neuvolan yhteistyö Jyväskylässä
Väyrynen, Jutta (2020)
Väyrynen, Jutta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824871
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Jyväskylän kaupunginkirjaston esittämästä tarpeesta kehittää alle kouluikäisille suunnattuja kirjastopalveluita. Tutkimus rajattiin käsittelemään 0–3-vuotiaita lapsia perheineen sekä lasta odottavia vanhempia. Työ toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kirjasto- ja neuvolapalveluiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikä on tämänhetkinen tilanne kirjasto- ja neuvolapalveluiden välisessä yhteistyössä sekä tavoitetaanko kohderyhmät tämän yhteistyön välityksellä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään varhaista kielenkehitystä, lukutaidon edistämistä ja kielen kehittymisen huomioimista varhaiskasvatuksessa. Teoriaosassa esitellään myös erilaisia kirjaston ja neuvolan välisiä yhteistyömuotoja ja -malleja sekä kansainvälisen kirjastoalan IFLA:n ohjeistusta vauvoille ja taaperoille suunnatuista kirjastopalveluista.
Tutkimus toteutettiin kyselyinä kolmelle taholle elo-syyskuun 2020 aikana. Tutkimuksen kvalitatiivista menetelmää hyödyntävään osuuteen vastasi kolme henkilöä kirjastopalveluiden puolelta ja kaksi neuvolan terveydenhoitajaa. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä. Kvantitatiivista menetelmää hyödynnettiin kohderyhmille, eli asiakkaille, tehdyssä Webropol-kyselyssä. Kyselytutkimukseen osallistui 20 vastaajaa. Tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina vastaajamäärän vähäisyyden vuoksi.
Kirjastoammattilaisille ja terveydenhoitajille tehdyn kyselyn tuloksista voidaan tulkita, että yhteistyötä tehdään vaihtelevasti. Kehittämisen kohtia nähtiin muun muassa yhteistyön selkiyttämisessä ja johdonmukaistamisessa. Asiakkaille toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että kohderyhmien tavoittamisessa ja heidän toiveisiinsa ja tarpeisiin vastaamisessa, on vielä parannettavaa. Kirjaston ja neuvolan yhteistyön kehittämisellä on mahdollisuus vastata näihin tarpeisiin.
Lapsen kielen ja lukutaidon kehitys ja oppiminen on riippuvaista aikuisten tarjoamista virikkeistä, toimintamalleista ja -tavoista sekä aktiivisuudesta. Tietoisuus lukemisen merkityksen kasvattamisesta on tästä syystä tavoiteltavaa aivan varhaisvaiheesta alkaen.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään varhaista kielenkehitystä, lukutaidon edistämistä ja kielen kehittymisen huomioimista varhaiskasvatuksessa. Teoriaosassa esitellään myös erilaisia kirjaston ja neuvolan välisiä yhteistyömuotoja ja -malleja sekä kansainvälisen kirjastoalan IFLA:n ohjeistusta vauvoille ja taaperoille suunnatuista kirjastopalveluista.
Tutkimus toteutettiin kyselyinä kolmelle taholle elo-syyskuun 2020 aikana. Tutkimuksen kvalitatiivista menetelmää hyödyntävään osuuteen vastasi kolme henkilöä kirjastopalveluiden puolelta ja kaksi neuvolan terveydenhoitajaa. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä. Kvantitatiivista menetelmää hyödynnettiin kohderyhmille, eli asiakkaille, tehdyssä Webropol-kyselyssä. Kyselytutkimukseen osallistui 20 vastaajaa. Tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina vastaajamäärän vähäisyyden vuoksi.
Kirjastoammattilaisille ja terveydenhoitajille tehdyn kyselyn tuloksista voidaan tulkita, että yhteistyötä tehdään vaihtelevasti. Kehittämisen kohtia nähtiin muun muassa yhteistyön selkiyttämisessä ja johdonmukaistamisessa. Asiakkaille toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että kohderyhmien tavoittamisessa ja heidän toiveisiinsa ja tarpeisiin vastaamisessa, on vielä parannettavaa. Kirjaston ja neuvolan yhteistyön kehittämisellä on mahdollisuus vastata näihin tarpeisiin.
Lapsen kielen ja lukutaidon kehitys ja oppiminen on riippuvaista aikuisten tarjoamista virikkeistä, toimintamalleista ja -tavoista sekä aktiivisuudesta. Tietoisuus lukemisen merkityksen kasvattamisesta on tästä syystä tavoiteltavaa aivan varhaisvaiheesta alkaen.