Strukturerad elektronisk dokumentering av vårdprocessen : Utveckling av en implementeringsmodell

Abstract

Syftet med denna studie är att kartlägga dokumentationens implementering i sin nuvarande form och att utveckla implementeringen så att inlärningen av modellen kunde vara mer effektiv. Arbetet har relevans i arbetslivet, eftersom Finlands lag (159/2007§1-2) beordrar offentliga social- och hälsovårdsorganisationen att gå med i ett nationellt klientuppgiftsarkiv och att vården dokumenteras enligt föreskrivna strukturer. Tidigare forskning har visat att implementering av den strukturella modellen har varit svår och att kännedomen av vårdprocessen är svag. Studiens teoretiska referensram omfattar Katie Eriksson och Charlotte Kratz teorier om vårdprocessen samt hypoteser om inlärning och IT-kunskaper av professorer inom ämnet. Datainsamlingen har skett kvalitativt med fyra temaintervjuer av vårdpersonal. Bearbetningen av data gjordes med deduktiv innehållsanalys samt med en prövning av hypoteser i resultatet. Studiens resultat stöder den tidigare forskningen. Som stötestenar för inlärningen framkom brist på tid för inlärning, tekniska problem i programmet samt den svaga kännedomen av vårdprocessen. Trots att vårdarna inte känner till vårdprocessen som en vårdvetenskaplig teori, är dess innebörd ändå bekant som begreppen; behov av vård, vårdplan samt vårdhandling. Implementeringstillfället har stött inlärningen, men efter det har inlärningen av dokumentationen varit lämnat åt sitt öde. Dessutom, har icke-nykomlingar bland vårdarna inte haft möjlighet till utbildning i den strukturerade dokumentationen enligt vårdprocessen. Inlärningen har skett enligt teoretiska förutsättningar, men kunskapernas förflyttning från inlärningssituationen till arbetsrutiner är svag. Den utvecklade informationstekniken skapar behov att kunna tillämpa och konvertera information. Dessa kunskaper behövs nu även på vårdbranschen. Resultatet visar att dokumentationsprogrammets tekniska egenskaper är den största stötestenen för inlärningen. Framtida utveckling av informationssystemet kommer förhoppningsvis att lösa detta problem. Studiens resultat leder till förslag på utveckling vilka i framtiden kan användas vid planering av utbildning för vårdpersonalen.

Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehittää sähköisen rakenteisen kirjaamisen perehdytysmallia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rakenteisen kirjaamisen juurruttaminen työyhteisöihin on ollut vaikeaa. Tämän vuoksi työni päätavoitteeksi muodostui selvittää millä tapaa hoitajien oppimista voisi tukea ja tehostaa. Tavoitteenani on myös selvittää mikä on hoitajien tuntemus hoitoprosessin sisällöstä, sen ollessa perustana hoitotyön rakenteisessa kirjaamisessa. Tutkimuksella on vahva merkitys työelämässä, sillä Suomen laki (159/2007 § 1-2) velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon liittyvän kansalliseen sähköiseen arkistoon sekä kirjaamaan sen velvoittamin rakentein. Työn teoreettinen viitekehys koostuu Katie Erikssonin ja Charlotte R. Kratzin teorioista hoitoprosessin sisällöstä. Näiden lisäksi käytän pedagogisen teorian hypoteeseja oppimisesta ja IT-taidoista. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen teemahaastattelu ja kerätty tieto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla käyttäen teemahaastattelun teemoja. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia. Tutkimuskysymyksillä haettiin kirjaamismallin suurimpia kompastuskiviä, jotka ovat; ajanpuute, tietojärjestelmän tekniset ongelmat ja hoitoprosessin heikko tuntemus. Tästä huolimatta käsitteet kuten hoidon tarve, suunnitelma ja menetelmät ovat tuttuja suurelle osaa hoitajista. Perehdytystilaisuus tuki oppimista hyvin, mutta tämän jälkeinen kirjaamisen oppiminen jäi käytännössä oman onnensa nojaan. Lisäksi kauemmin työskennelleillä hoitajilla ei ollut ollut mahdollisuutta saada rakenteisen kirjaamisen koulutusta. Oppiminen on tapahtunut teoreettisen mallin mukaisesti, mutta opitun tiedon siirto päivittäisiksi rutiineiksi on ollut vaikeaa. Nykypäivän tietotekniikka luo tarpeen muuntaa ja siirtää tietoja paikasta toiseen. Näitä taitoja tarvitaan nyt hoitoalallakin. Suurimmiksi kompastuskiviksi osoittautuneet ongelmat tietojärjestelmän teknisissä ominaisuuksissa korjaantuvat toivon mukaan tulevaisuudessa tietojärjestelmän kehityksen myötä. Tutkimuksen tulokset johtivat perehdytyssuunnitelman kehitysideoihin, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksen suunnittelussa.

The aim of this study is to investigate the implementation of nursing documentations in its current form and to develop implementation to make learning of the model more effective. The work has a good working life relevance, because the Finnish law (159/2007) demands public health and social organizations to join in a national client data archive and nursing to be documented according to prescribed structures. Previous research has shown that the implementation of the structural model has been difficult and that awareness of the caring process has been weak. The theoretical framework of this work includes Katie Erikssons´ and Charlotte Kratz´ theories of the caring process, and hypotheses about learning and IT-skills. The method of the work is qualitative and consists of four themeinterviews. Processing of the material has been made with a deductive content analysis. Results of this study support the earlier researches. Results shows that the stumbling blocks to learning are lack of time, technical problems and the weak awareness of the caring process. However, concepts such as; patient needs, goals, planning, diagnosis, caring treatments and evaluation are familiar to most out of the nurses. The implementation that has been arranged for nurses supported their learning, but after the implementation learning has been left to its fate. In addition, the non-newcomers among the nurses had not had the opportunity of education in the structured documents. Learning has been under theoretical conditions, but its transfer from the learning situation to work practices is weak. The developed information technology creates the need to implement and convert the information. Such skills are now needed in the nursing profession. In the future development of the information system will hopefully solve the technical problems that were identified. This study proposes a development of the implementation model, which can be used in the future when planning the education of health workers.