Musiikkipedagogian erityispiirteitä : opetustyö Musiikkikoulu Vimmartissa

Abstract

Tutkin työssäni musiikin erityisopetuksen työkäytäntöjä Musiikkikoulu Vimmartissa. Tutkimuksessa kartoitetaan, kootaan ja jäsennetään, millaisia pedagogisia ja käytännöllisiä välineitä opettajat työssään hyödyntävät. Samoin tutkimuksessa selvitetään, millaisia erityisiä musiikin opetuksen välineitä he ovat työssään kehittäneet, liittyen työnkuvaansa Musiikkikoulu Vimmartissa.

Työ on toteutettu etnografisena haastattelu- ja havainnointitutkimuksena, joka tapahtuu toimintatutkimuksen oppilaitoksen opetuskäytäntöjen kehittämiseen tähtäävän viitekehyksen alla. Tutkimuksessa opetuksen työvälineitä ja taitovarantoja tarkastellaan ja jäsennellään ruumiinfenomenologisen teorian tarjoamien kehysten lävitse. Ruumiinfenomenologian ja kehollisuuden paradigmojen läpi tarkasteltuna voidaan työkäytännöistä jäsentää ja kriittisesti analysoida, niiden hyödyllisiä ja ongelmallisia piirteitä musiikin erityisopetuksessa.

Tutkimuksessa aineistosta nousseita aiheita jäsennellään ajan, tilan ja kehollisuuden kokonaisuuksiksi. Tarkemmin eriteltynä näitä teemoja ovat, oppilaan kohtaaminen ja tavoitteellisuus, keho, erityisyys ja tila, oppimateriaali, sekä kehollisuus ja identiteetti.

Ruumiinfenomenologian ja kehollisuuden viitekehyksessä voitiin työkäytäntöjä analysoida arkityöstä poikkeavasta näkökulmasta ja siten havaita uusia piirteitä opetuksen käytännöissä. Samoin opettajien toisistaan erillisten tietojen ja taitojen yhdistämisessä kaikkia työntekijöitä hyödyttäviksi teemakokonaisuuksiksi, oli keholähtöisestä teoreettisesta orientaatiosta hyötyä. Oppilaan ja opettajan vuorovaikutuksen, musiikinopetuksen tavoitteellisuuden ja erityisyyksien kanssa toimimisen alueilta, voitiin tutkimuksessa muodostaa musiikin opetusta ja sen pedagogiikkaa jatkossa hyödyttäviä toimintasisältöjä.

Tutkimuksen materiaali jää Musiikkikoulu Vimmartin opettajien hyödynnettäväksi. Työn tuloksia on myös mahdollista laajemmin hyödyntää musiikin erityisopetuksen kentällä, jossa erityisesti sen itsensä tarpeisiin tuotettua tietoa on toistaiseksi melko rajallisesti.

This study explored varied work practices related to special music education among teachers in music school Vimmart, Tampere. The objective of the study was to find out, structure, and critically analyze these varied and over time refined practices that different teachers and groups of teachers had independently cultivated.

The basis of this study lay in ethnographical fieldwork, conducted in spring and autumn of 2020. This ethnography consisted of interviews, observations and use of online source materials, and it aimed to develop the practices defined. Tools and work practices were observed through the lens of phenomenology of the body and idea of embodied learning and study. These perspectives enabled researcher to formulate and restructure ongoing individual pedagogical schemes derived from interviewees.

The topics arisen from ethnographic material were restructured in multiple ways in the context of embodied experience. These could be broadly categorized under the themes of time, space and corporeal connections. More detailed observation revealed the themes of encounter and goal orientation, body, space and specialness, materials of music, and finally, embodiment and identity.

A different orientation, through the framework of phenomenology of the body, was able to restructure the everyday pedagogical practices of classroom and thus shed a new light on those. In combining various individual practices of teachers, the theoretical orientation of embodied experience was also useful. In the areas of teacher-student interaction, goal orientation of special music teaching, and studying with special attributes, it was possible to construct theory-oriented practices to put in collective use in classrooms from now on.

In future, the findings of the study will remain in possession of the music school Vimmart and will benefit its forthcoming developments in special music pedagogy. It is also possible to utilize these results in the field of the special music education in general because specialized studies in this area are still limited and need more informed knowledge.