Häirintä ja vainoaminen työn varjopuolina: Lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia häirinnästä ja vainoamisesta
Rauhala, Emmi; Aho-Mantila, Jenna (2020)
Rauhala, Emmi
Aho-Mantila, Jenna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025013
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden kokemuksia häirinnästä ja vainoamisesta. Lisäksi selvitetään kokemuksien vaikutuksia ja selviytymiskeinoja. Tutkimuksessa keskitytään työntekijöiden subjektiivisiin kokemuksiin. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu lastensuojelun tarkoituksesta, sen toimintamuodoista, työntekijän roolista lastensuojelutyössä, häirinnän, vainoamisen ja väkivallan määritelmistä, tekijän motiiveista, tekojen vaikutuksista uhriin sekä työhyvinvoinnista.
Tutkimus pohjautuu kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Millaisia häirinnän tai vainoamisen kokemuksia lastensuojelun sijaishuollon työntekijät ovat kohdanneet asiakkaidensa vuoksi? Millaisia vaikutuksia häirinnän tai vainoamisen kokemuksilla on ollut työntekijöihin? Miten työntekijät ovat selvinneet häirinnän tai vainoamisen kokemuksistaan?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla neljää lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevää tai työskennellyttä henkilöä. Haastatteluissa käytettiin kolmea teemaa, jotka olivat häirinnän ja vainoamisen kokemukset, vaikutukset sekä niistä selviytyminen. Haastatteluista saadun aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua. Teemoittelussa käytimme haastatteluissa käytettyä kolmea teemaa. Lisäksi neljänneksi teemaksi nousi tutkimusaineistossa esiin tullut työpaikan rooli häirintä- ja vainoamistilanteissa.
Tuloksissa käy ilmi työntekijöiden moninaiset häirinnän tai vainoamisen kokemukset. Kaikki työntekijät kertoivat häirinnän saaneen alkunsa työpaikalta lastensuojeluyksiköstä, josta teot olivat ulottuneet työntekijöiden vapaa-ajalle. Teoilla on ollut erilaisia vaikutuksia tutkittaviin, mutta yhteisenä tekijänä voidaan pitää epämiellyttäviä ja ahdistavia tunteita. Kaikki tutkittavat ovat pitäneet työkavereita tärkeässä roolissa kokemuksista selviytymisen kannalta. Tutkimuksessa ilmeni, ettei työpaikoilla ollut toimintamalleja vastaaville tilanteille, mutta työpaikalta saatu apu ja tuki on kuitenkin ollut riittävää.
Tutkimus pohjautuu kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Millaisia häirinnän tai vainoamisen kokemuksia lastensuojelun sijaishuollon työntekijät ovat kohdanneet asiakkaidensa vuoksi? Millaisia vaikutuksia häirinnän tai vainoamisen kokemuksilla on ollut työntekijöihin? Miten työntekijät ovat selvinneet häirinnän tai vainoamisen kokemuksistaan?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla neljää lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevää tai työskennellyttä henkilöä. Haastatteluissa käytettiin kolmea teemaa, jotka olivat häirinnän ja vainoamisen kokemukset, vaikutukset sekä niistä selviytyminen. Haastatteluista saadun aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua. Teemoittelussa käytimme haastatteluissa käytettyä kolmea teemaa. Lisäksi neljänneksi teemaksi nousi tutkimusaineistossa esiin tullut työpaikan rooli häirintä- ja vainoamistilanteissa.
Tuloksissa käy ilmi työntekijöiden moninaiset häirinnän tai vainoamisen kokemukset. Kaikki työntekijät kertoivat häirinnän saaneen alkunsa työpaikalta lastensuojeluyksiköstä, josta teot olivat ulottuneet työntekijöiden vapaa-ajalle. Teoilla on ollut erilaisia vaikutuksia tutkittaviin, mutta yhteisenä tekijänä voidaan pitää epämiellyttäviä ja ahdistavia tunteita. Kaikki tutkittavat ovat pitäneet työkavereita tärkeässä roolissa kokemuksista selviytymisen kannalta. Tutkimuksessa ilmeni, ettei työpaikoilla ollut toimintamalleja vastaaville tilanteille, mutta työpaikalta saatu apu ja tuki on kuitenkin ollut riittävää.