Työuupumukseen vaikuttavia taustatekijöitä sosiaalialalla
Paavola, Suvi; Hietaharju, Sari (2020)
Paavola, Suvi
Hietaharju, Sari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025045
Tiivistelmä
Sosiaaliala on vaativaa ja raskasta työtä. Raskaaksi sen tekee riittämättömät resurssit, jotka arjessa realisoituvat kroonisena ajanpuutteena, lainsäädännön luomina paineina aikarajojen pitämisestä sekä palvelujärjestelmän sekavuutena. Mihinkään näistä kolmesta on vaikea yksin vaikuttaa, vaan ne suurina kokonaisuuksina kietoutuvat toisiinsa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaalialalla työuupumusta aiheuttavia tekijöitä. Tutkijoilla oli jo entuudestaan käsitys siitä, että resurssien riittämättömyys ja ikuinen kiire kuormittavat alan toimijoita ja tutkimuksella pyrittiinkin pääsemään vielä vähän syvemmälle uupumisen juurisyihin.
Toteuttamistapaa mietittäessä luontevaksi tavaksi muodostui yhdistelmä, joka koostui uupumisen taustoja käsittelevästä kyselylomakkeesta sekä teemahaastattelusta. Tällä tavoin toteutetulla kvalitatiivisella, eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, saatiin kerättyä kyselylomakkeen avulla pikkutarkkaa tietoa uupumiseen vaikuttaneista taustatekijöistä sekä henkilökohtaisilla haastatteluilla konkreettisia esimerkkejä teorian tueksi.
Tämä opinnäytetyö on tehty työuupumukseen vaikuttavista taustatekijöistä. Vain työpaikalta voi olla työuupunut ja saada sairauslomaa. Tutkimuksemme selvittää, uuvuttaako pelkkä työ. Opinnäytetyön idea syntyi omien kokemustemme ja huomioiden pohjalta. Työuupumuksesta puhutaan paljon eri medioissa ja erilaisilta näkökulmilta. Lähes aina esiin nostetaan työstä johtuvia seikkoja, kuten määrärahojen niukkuus tai liian suuret asiakasmäärät suhteessa käytettävään työaikaan.
Tuloksista eniten esille nousseet asiat olivat, että työstä johtuva kuormittuminen on vain osatekijä uupumiskokemuksissa. Työssä koettu uupuminen on sittenkin vain ”jäävuoren huippu” omassa elämässä. Haastateltavat olivat työpaikasta riippumatta uupuneet lähes samalla kaavalla kertoen ensin muistin heikentyneen, motivaation lopahtaneen töitä kohtaan ja jaksaminen kaikkeen tekemiseen loppuneen. Vastavuoroisuuden kokemusten puutteesta johtuvan uupumisen ei katsota aiheutuvan liiallisesta työnteosta, vaan enemmänkin kokemuksesta siitä, että antaa työlle enemmän kuin mitä siltä saa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaalialalla työuupumusta aiheuttavia tekijöitä. Tutkijoilla oli jo entuudestaan käsitys siitä, että resurssien riittämättömyys ja ikuinen kiire kuormittavat alan toimijoita ja tutkimuksella pyrittiinkin pääsemään vielä vähän syvemmälle uupumisen juurisyihin.
Toteuttamistapaa mietittäessä luontevaksi tavaksi muodostui yhdistelmä, joka koostui uupumisen taustoja käsittelevästä kyselylomakkeesta sekä teemahaastattelusta. Tällä tavoin toteutetulla kvalitatiivisella, eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, saatiin kerättyä kyselylomakkeen avulla pikkutarkkaa tietoa uupumiseen vaikuttaneista taustatekijöistä sekä henkilökohtaisilla haastatteluilla konkreettisia esimerkkejä teorian tueksi.
Tämä opinnäytetyö on tehty työuupumukseen vaikuttavista taustatekijöistä. Vain työpaikalta voi olla työuupunut ja saada sairauslomaa. Tutkimuksemme selvittää, uuvuttaako pelkkä työ. Opinnäytetyön idea syntyi omien kokemustemme ja huomioiden pohjalta. Työuupumuksesta puhutaan paljon eri medioissa ja erilaisilta näkökulmilta. Lähes aina esiin nostetaan työstä johtuvia seikkoja, kuten määrärahojen niukkuus tai liian suuret asiakasmäärät suhteessa käytettävään työaikaan.
Tuloksista eniten esille nousseet asiat olivat, että työstä johtuva kuormittuminen on vain osatekijä uupumiskokemuksissa. Työssä koettu uupuminen on sittenkin vain ”jäävuoren huippu” omassa elämässä. Haastateltavat olivat työpaikasta riippumatta uupuneet lähes samalla kaavalla kertoen ensin muistin heikentyneen, motivaation lopahtaneen töitä kohtaan ja jaksaminen kaikkeen tekemiseen loppuneen. Vastavuoroisuuden kokemusten puutteesta johtuvan uupumisen ei katsota aiheutuvan liiallisesta työnteosta, vaan enemmänkin kokemuksesta siitä, että antaa työlle enemmän kuin mitä siltä saa.