Skillnaderna mellan individuell hemträning och gruppträning inriktade på att förbättra den fysiska funktionsförmågan hos personer i åldern 65 år och äldre : En litteraturstudie

Abstract

Detta examensarbete är ett beställningsarbete av Carema Oy. Syftet med arbetet är att söka evidensbaserad kunskap angående skillnaderna mellan individuellt utförd hemträning och träning i grupp, med inriktning på att förbättra den fysiska funktionsförmågan hos personer i en ålder på 65 år och äldre. Förutom detta hör det även till syftet att finna kunskap om vilka långtidseffekter de olika träningsmetoderna har, samt för vilken typ av klienter det lämpar sig att utföra individuell hemträning respektive gruppträning. Examensarbetet kommer fysioterapeuterna på beställarens arbetsplats att ha nytta av vid planerandet och utvecklandet av lämpliga och effektiva träningsmetoder för sina klienter. Forskningsfrågorna har besvarats genom att göra en forskningsöversikt baserad på Forsberg & Wengströms (2008) metod för utformande av systematiska litteraturstudier. Sammanlagt 28 studier skrivna mellan 1997 och 2010 inkluderades och kvalitetsgranskades i studien, med en kvalitet varierande mellan hög (en artikel), medelhög (22 artiklar), och låg (fem artiklar) kvalitet. Resultaten för litteraturstudien visar på att vare sig det handlar om individuell hemträning eller gruppträning så är effekterna fördelaktiga med tanke på den fysiska funktionsförmågan hos personer i åldern 65 år och äldre. Beträffande långtidseffekterna av de olika träningsmetoderna visar studiens resultat främst på förbättrad fysisk funktionsförmåga och balans, samt minskad fallfrekvens. När det kommer till träningsmetodernas lämplighet för olika individer, kan man konstatera att studiens resultat visar på att fysisk träning, oberoende utförandemetod, är till nytta för alla personer i åldern 65 år och äldre. Dock kan man i regel säga att individuell hemträning i allmänhet lämpar sig bättre för personer med en hög funktionsnivå och allmänkondition i förhållande till deras ålder, medan gruppträning lämpar sig bättre för personer med låg funktionsnivå och allmänkondition.

Tämä opinnäytetyö on tehty tilaustyönä Carema Oy:lle. Työn tarkoituksena on etsiä näyttöön perustuvaa tietoa henkilökohtaisen, kotona tapahtuvan harjoittelun ja ryhmäharjoittelun välisistä eroista, suuntauksena fyysisen toimintakyvyn parantaminen yli 65-vuotiailla. Tämän lisäksi tarkoituksena on löytää tietoa näiden harjoittelumuotojen pitkäaikaisvaikutuksista, sekä kenelle kotona tapahtuva harjoittelu ja ryhmäharjoittelu soveltuu parhaiten. Tilaajayrityksen fysioterapeutit hyötyvät opinnäytetyön tuloksista suunnitellessaan ja kehittäessään tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita harjoittelumenetelmiä asiakkailleen. Tutkimuskysymyksiin vastattiin tekemällä tutkimuskatsaus Forsberg & Wengströmin (2008) menetelmään perustuen, jonka avulla laaditaan systemaattisia kirjallisuuskatsauksia. Yhteensä 28 vuodesta 1997 vuoteen 2010 tehtyä tutkimusta otettiin mukaan ja niiden laatua tarkastettiin. Tutkimusten laatu vaihteli korkeasta (yksi tutkimus), keskikorkeaan (22 tutkimusta) sekä alhaiseen (viisi tutkimusta) laatuun. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että riippumatta siitä oliko kyseessä henkilökohtainen kotiharjoittelu tai ryhmäharjoittelu, niin vaikutukset fyysiseen toimintakykyyn yli 65-vuotiailla henkilöillä ovat myönteiset. Eri harjoittelumuotojen pitkäaikaisvaikutusten suhteen, opinnäytetyön tulokset osoittavat lähinnä parantunutta fyysistä toimintakykyä ja tasapainoa sekä vähentynyttä kaatumisriskiä. Harjoitusmenetelmien soveltuvuutta eri yksilöille ajatellen voi todeta, että opinnäytetyön tulokset näyttävät fyysisen harjoittelun, riippumatta suoritusmenetelmästä, olevan hyödyksi yli 65-vuotiaille henkilöille. Yleensä voi kuitenkin todeta, että henkilökohtainen kotiharjoittelu yleisesti ottaen soveltuu paremmin sellaisille henkilöille, joilla on ikäänsä nähden korkea toimintakyky ja yleiskunto, kun taas ryhmäharjoittelu soveltuu paremmin henkilöille, joilla on ikäänsä nähden alhainen toimintakyky ja yleiskunto.

This thesis is a project for Carema Oy. The aim of the project is to collect evidence-based knowledge concerning the differences between independently performed, home-based exercise and group-based exercise, with emphasis on improving the physical functioning in adults aged 65 years and older. In addition, the aim is also to find knowledge regarding the long-term effects resulting from the exercise methods, and for which type of clients it is recommendable to perform home-based or group-based exercise, respectively. The physiotherapists at Carema Oy will be able to use the knowledge of this thesis when planning and developing appropriate and effective exercise methods for their clients. In order to answer the research questions a review was carried out, based on the method of Forsberg & Wengström (2008) on how to make systematic literature reviews. A total of 28 studies published between the years of 1997 and 2010 were included and reviewed qualitatively. The quality of the studies varied between high (one study), medium (22 studies), and low (five studies) quality. The results of this literature review shows that the effects on physical functioning in adults aged 65 years and older are advantageous whether you choose to perform home-based or group-based exercise. Regarding the long-term effects of the exercise programs, the study mainly demonstrates an improvement in physical functioning and balance, as well as a diminished frequency of falls. When it comes to the suitability for various individuals, the results establish that physical exercise, whether it is performed independently in your own home or in a group context, is profitable for all individuals aged 65 years and older. However, generally speaking home-based exercise is more suitable for individuals with a high lever of physical functioning and overall fitness in relation to their age, whilst group-based exercise is more suitable for individuals with a low lever of physical functioning and overall fitness.