Ikääntyneiden seinäjokelaisten kokemuksia kulttuurihyvinvoinnistaan
Teitti, Elina (2020)
Teitti, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125282
Tiivistelmä
Kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia. Kulttuuri vaikuttaa niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin, edistää sosiaalisia suhteita ja osallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti yksilön minäkuvaan ja edistää elämänlaatua. Opinnäytetyössä selvitettiin seinäjokelaisten ikääntyneiden käsityksiä omasta kulttuurihyvinvoinnistaan, kulttuurin merkitystä heidän elämässään ja kulttuuritoimintaan osallistumisen esteitä. Opinnäytetyö on Seinäjoen kaupungin ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelman asiakastutkimus. Aineisto kerättiin avoimella kyselyllä keväällä 2020. Siihen vastasi 318 ikääntynyttä, vähintään 65-vuotiasta seinäjokelaista.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Sen tukena käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kyselyn aineisto analysoitiin määrällisesti. Vastaajien ikää, sukupuolta ja asuinpaikkaa käytettiin vastausten vertailussa, sillä ne ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat kulttuuritoimintaan osallistumiseen ja sen saavutettavuuteen. Avoimet vastaukset analysoitiin käyttäen määrällistä sisällönanalyysiä, eli luokittelemalla vastauksia yhteneväisyyden perusteella.
Aineiston perusteella selvisi, että vastaajat kokivat kulttuurilla olevan hyvinvointivaikutuksia, ja enemmistö heistä piti sitä itselleen tärkeänä osana elämää. Kulttuuritoimintaan osallistumisella ja kulttuurin harrastamisella koettiin olevan erilaisia merkityksiä. Kulttuurista koettiin saatavan itselle paljon ja kuuluvan luonnollisena osana elämään. Lisäksi sillä oli tärkeä sosiaalinen merkitys. Naiset olivat hieman useammin kiinnostuneita toiminnasta, kuin miehet.
Osallistumisen esteinä korostuivat vaikeus päästä paikalle tapahtumiin, taloudelliset esteet ja seuran puute. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että kulttuuritoiminnan saavutettavuuden ja erilaisten osallistumisten tapojen varmistaminen on tärkeää kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Sen tukena käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kyselyn aineisto analysoitiin määrällisesti. Vastaajien ikää, sukupuolta ja asuinpaikkaa käytettiin vastausten vertailussa, sillä ne ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat kulttuuritoimintaan osallistumiseen ja sen saavutettavuuteen. Avoimet vastaukset analysoitiin käyttäen määrällistä sisällönanalyysiä, eli luokittelemalla vastauksia yhteneväisyyden perusteella.
Aineiston perusteella selvisi, että vastaajat kokivat kulttuurilla olevan hyvinvointivaikutuksia, ja enemmistö heistä piti sitä itselleen tärkeänä osana elämää. Kulttuuritoimintaan osallistumisella ja kulttuurin harrastamisella koettiin olevan erilaisia merkityksiä. Kulttuurista koettiin saatavan itselle paljon ja kuuluvan luonnollisena osana elämään. Lisäksi sillä oli tärkeä sosiaalinen merkitys. Naiset olivat hieman useammin kiinnostuneita toiminnasta, kuin miehet.
Osallistumisen esteinä korostuivat vaikeus päästä paikalle tapahtumiin, taloudelliset esteet ja seuran puute. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että kulttuuritoiminnan saavutettavuuden ja erilaisten osallistumisten tapojen varmistaminen on tärkeää kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi.