Hirsitalon kuntoarvio ja toimenpide-ehdotukset

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on tehdä rakennustekninen kuntoarvio ja toimenpide-ehdotuksia vuonna 1915 rakennettuun hirsirakenteiseen kaksikerroksiseen omakotitaloon. Kuntoarvion avulla selvitettiin rakennuksen sen hetkinen kunto ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tulee tehdä rakennuksen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Kuntoarvion suunnittelussa hyödynnettiin rakennukseen liittyvien asiakirjojen lisäksi omistajan haastattelun kautta ilmi tulleita rakennukseen liittyviä tietoja vaurioista, rakennuksen asukkaiden käyttötottumuksista sekä rakennuksen korjaushistoriasta ja rakenteista. Myös yleistä tietoa kohteelle ominaisista riskirakenteista hyödynnettiin.

Kaikki rakenteet ja huoneet tarkastettiin, pois lukien tuulettuvan alapohjan ryömintätila, johon ei ollut kulkureittiä. Ryömintätilan tarkastamatta jättäminen loi epävarmuutta myös alapohjarakenteen ja alakerran lattian kunnon määrittelyssä. Tarkastus suoritettiin pääasiassa aistinvaraisesti, mutta myös käsityökaluja ja erilaisia mittauslaitteita hyödynnettiin tiedon hankkimisessa rakennuksesta.

Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen, mittausten ja muistiinpanojen pohjalta tehtiin kuntoarvioraportti noudattaen Rakennustiedon ohjeita. Kuntoarvioraportissa kerrotaan rakenteiden kunto, korjausehdotuksia ja suositellaan lisätutkimuksia rakenteille, joiden kuntoa ei voitu luotettavasti määritellä ja arvioida.

Kuntoarvioraportissa olennaisin jatkotoimenpide-ehdotus on selvittää alapohjarakenteen kosteustilanne sekä sen rakenteiden kunto ja niiden toimintaedellytykset. Alapohjan tarkempi tutkiminen voidaan toteuttaa joko lattialautojen vaihtamisen yhteydessä, kun alapohjarakenteet tulevat näkyviin tai kuntotutkimuksen kautta, jossa porataan reikiä lattiaan ja mitataan alapohjan suhteellista kosteutta niiden kautta. Lisäksi raportissa suositellaan rakennuksen perustusrakenteiden ja ympäröivän maan rakenteiden tarkastamista kaivamalla maata auki rakennuksen vierustalta. Perustus- ja maarakenteiden kunto vaikuttaa myös alapohjan toimintaan, jonka vuoksi on tärkeä selvittää myös niiden toimintaedellytykset.

The subject of the thesis was to make a constructional condition evaluation and proposals for measures for a two-storey block house built in 1915. The future of the house and repairing measures had already been thought and considered before the condition evaluation. The purpose of the thesis was to propose concrete measures for the maintenance and to improve the condition of the house.

The condition evaluation was done mostly organolepticly. Some measuring devices were also utlilized. The owner of the house gave information about the house, it’s repair history and about the living habits, to help the planning of the evaluation. The general risk structures for the house were also remarked in planning.

All observable structures were observed except for the subfloor place, where there was no way to get. Because of this the evaluation of the base floor structures, was uncertain. The thesis proposed futher condition surveys for the structures that made the evaluation uncertain.

Lastly by all the information gathered, a report was put together containing the conclusions which were made in the evaluation process. The thesis helps in maintenance of the house. The most essential measure of the condition evaluation report is to determine the condition of the base floor structure with further examinations.