Perhehuoneissa työskentelyn vaikutuksia työtyytyväisyyteen : hoitajien kokemuksia vastasyntyneiden tehohoitoyksiköstä

Abstract

Perhehuoneet ovat yleistyneet vastasyntyneiden tehohoitoyksiköissä viimeisen vuosikymmenen aikana. Perheen ympärivuorokautisella yhdessäololla on myönteisiä vaikutuksia sekä vastasyntyneen, että perheen kannalta. Hoitajien kokemukset perhehuoneissa työskentelystä ja sen vaikutuksista työtyytyväisyyteen ovat ristiriitaisia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perhehuoneissa työskentelyn vaikutuksia hoitajien työtyytyväisyyteen vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hoitajille ja esimiehille tietoa perhehuoneissa työskentelyn vaikutuksista hoitajien työtyytyväisyyteen vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä ja tiedon avulla edistää hoitajien työssä jaksamista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena erään yliopistosairaalan vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön, kun muutosta avo-osastolta perhehuoneyksikköön oli kulunut 3-4 kuukautta. Tutkimusaineisto kerättiin esseinä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Hoitajat kokivat perhehuoneiden yksityisyyden, matalan melutason sekä vanhempien läsnäolon ja sen myötä osallistumisen vastasyntyneen hoitoon työtyytyväisyyttä edistävinä tekijöinä. Vuorovaikutuksen suhteen hoitajien kokemukset olivat ristiriitaisia. Kasvaneet etäisyydet ja näkyvyyden puute, vastasyntyneen voinnin seuranta sekä avun saaminen koettiin ongelmalliseksi. Lisäksi työtyytyväisyyteen vaikuttavina työn kuormitustekijöinä esiin nousivat kiire, työnjaolliset haasteet ja asenteet.

Hoitajat kokivat perhehuoneissa työskentelyn pääasiassa työtyytyväisyyttä edistävänä tekijänä. Osa koki työtyytyväisyyden kuitenkin heikentyneen perhehuoneiden myötä. Kehittämisehdotuksena on selvittää hoitajien kokemuksia perhehuoneissa työskentelyn vaikutuksista työtyytyväisyyteen ja pyrkiä löytämään yksilöllisiä keinoja edistää työtyytyväisyyttä ja puuttua tekijöihin, jotka heikentävät työtyytyväisyyttä. Lisäksi kehittämisehdotuksena on työn organisoinnin, optimaalisen työnjaon, riittävän osaamisen tason, henkilöstön riittävyyden ja hyvän tiimityön ja kommunikaation avulla varmistaa avun saaminen. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan vastaavan tutkimuksen uudelleen toteuttamista, kun muutosta avo-osastolta perhehuoneyksikköön on kulunut vähintään yksi vuosi. Lisäksi jatkotutkimusaiheena ehdotetaan vastaavanlaisen tutkimuksen toteuttamista muilla lastenosastoilla, joissa perhehuoneet ovat käytössä.

Nurses´ experiences of working in single family rooms and its effects on job satisfaction are conflicting. The aim of this thesis was to explore nurses´ experiences of working in single family room and its effects on job satisfaction. The purpose was to produce information for nurses and supervisors about effects on job satisfaction working in single family rooms in neonatal intensive care unit and using information to gain coping at work. The study was qualitative study conducted 3-4 months after moving from open ward to single family room unit. The data were collected as essays and content analyzed.

Factors which improved job satisfaction were privacy, low noise level, presence of parents and thereby participating in care of newborn. Factors which impaired job satisfaction were long distances between rooms, lack of visibility, difficulties to monitor newborns and access to assistance. In addition, rush, challenges concerning division of work and workers´ attitudes affected job satisfaction.

Overall, the study suggests that nurses´ experiences should be considered as well as finding out individual ways to improve job satisfaction. In addition, study suggests that access to assistance is ensured through work organizing, optimal division of work, adequacy level of competence, adequacy of staff and good teamwork and communication. For further studies similar study is proposed to be conducted one year after moving and also in other children´s wards with single family rooms.