Työhyvinvoinnin kehittyminen hankkeen jälkeen : työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hankkeen seurantatutkimus
Siljamäki, Jenni (2020)
Siljamäki, Jenni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025189
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa seurantatutkimuksen (2019) avulla Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä – kehittämishankkeen jälkeistä työhyvinvoinnin kehitystä Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:ssä sekä verrata saatuja tuloksia hankkeen loppukartoituksen (2017) tuloksiin. Tämän lisäksi oli tarkoituksena selvittää, minkälainen työhyvinvointi kohdeorganisaatiossa oli vuonna 2019 ja miten työhyvinvointi oli kehittynyt hankkeen loppukartoituksen jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kohdeorganisaation työntekijöiden työhyvinvoinnista ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista ja kehittämistarpeista.
Tutkimusmetodina käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja aineistonkeräämiseksi sähköistä kyselylomaketta. Aineistona käytettiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hankkeen vuoden 2017 loppumittauksen ja vuonna 2019 toteutetun seurantatutkimuksen tuloksia. Loppu- ja seurantamittauksen tuloksia vertailtiin keskenään. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla.
Tuloksista voidaan todeta, että hankkeen aikana saavutettu työhyvinvoinnin taso on pääosin säilytetty. Seurantamittaukseen vastanneet kokivat parannusta tapahtuneen palautteenantamisen kulttuurissa, mahdollisuudessa vaikuttaa työn määrään ja osaamisen jakamisessa muille. Seurantamittaukseen vastanneet halusivat oppia muilta merkittävästi loppumittaukseen vastanneita enemmän. Tämän lisäksi parannusta on tapahtunut fyysisen työympäristön turvallisuudessa ja toimivuudessa. Tätä ei kuitenkaan ole voitu tilastollisesti testata.
Seurantamittaukseen vastanneet kokivat voivansa vaikuttaa tekemänsä työn laatuun ja käytettäviin työmenetelmiin merkittävästi loppumittaukseen vastanneita heikommin. Tilastollisesti merkitsevästi heikentymistä oli tapahtunut myös sen kokemisessa, että ristiriitoihin puuttumisen periaatteista olisi yksikössä sovittu. Vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä ja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen panostamisella voidaan edesauttaa saavutetun työhyvinvoinnin tason säilymisessä.
Seurantatutkimuksia tehdään hankkeiden päätyttyä harvoin. Seurantatutkimukset sopivat hyvin ammattikorkeakoulujen ylempien tutkinto-ohjelmien opinnäytetyön aiheiksi.
Tutkimusmetodina käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja aineistonkeräämiseksi sähköistä kyselylomaketta. Aineistona käytettiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hankkeen vuoden 2017 loppumittauksen ja vuonna 2019 toteutetun seurantatutkimuksen tuloksia. Loppu- ja seurantamittauksen tuloksia vertailtiin keskenään. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla.
Tuloksista voidaan todeta, että hankkeen aikana saavutettu työhyvinvoinnin taso on pääosin säilytetty. Seurantamittaukseen vastanneet kokivat parannusta tapahtuneen palautteenantamisen kulttuurissa, mahdollisuudessa vaikuttaa työn määrään ja osaamisen jakamisessa muille. Seurantamittaukseen vastanneet halusivat oppia muilta merkittävästi loppumittaukseen vastanneita enemmän. Tämän lisäksi parannusta on tapahtunut fyysisen työympäristön turvallisuudessa ja toimivuudessa. Tätä ei kuitenkaan ole voitu tilastollisesti testata.
Seurantamittaukseen vastanneet kokivat voivansa vaikuttaa tekemänsä työn laatuun ja käytettäviin työmenetelmiin merkittävästi loppumittaukseen vastanneita heikommin. Tilastollisesti merkitsevästi heikentymistä oli tapahtunut myös sen kokemisessa, että ristiriitoihin puuttumisen periaatteista olisi yksikössä sovittu. Vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä ja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen panostamisella voidaan edesauttaa saavutetun työhyvinvoinnin tason säilymisessä.
Seurantatutkimuksia tehdään hankkeiden päätyttyä harvoin. Seurantatutkimukset sopivat hyvin ammattikorkeakoulujen ylempien tutkinto-ohjelmien opinnäytetyön aiheiksi.