Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Erityinen ensimmäinen vuosi sijaisperheessä : SOS-Lapsikylän alkuvaiheen tukimallin nykytilanteen kartoitus ja kehittäminen

Härsilä, Jaakko; Viskari, Laura (2020)

 
Avaa tiedosto
Harsila_Jaakko_Viskari_Laura.pdf (2.731Mt)
Lataukset: 


Härsilä, Jaakko
Viskari, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025242
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kohdistui SOS-Lapsikylän sijaisperheille tarjoamaan ensimmäisen sijoitusvuoden tukeen. Tarkoitus oli selvittää, miten sijaisvanhemmat kokivat alun tuen, koettiinko tuki riittäväksi ja mitä kehitettävää tukimallissa oli. Kokemusta alun tuesta tarkasteltiin kiintymyssuhteeseen, sijaisvanhemmuuden muodostumiseen, sekä perheen saaman tuen kautta. Tavoite oli kehittää SOS-Lapsikylän alun tukimallia. Teoreettinen viitekehys koostui systeemiteoriasta ja kiintymyssuhdeteoriasta. Keskeiset käsitteet olivat sijaisvanhemmuus ja sijaissisaruus.

Opinnäytetyö oli monimenetelmällinen. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, jonka tuloksista muodostettiin haastattelujen pääteemat. Laadullinen osuus koostui viiden sijaisvanhemman teemahaastattelusta. Opinnäytetyön informantit olivat toimineet 1–2 vuotta SOS-Lapsikylän sijaisvanhempina. Kyselytutkimuksen tulokset avattiin tilastollisilla menetelmillä. Teemahaastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.

Kyselyn vastauksista nousseet teemat olivat työntekijäsuhde, parisuhteen tuen puute sekä perheen biologisten lasten tuen kehitystarve. Teemoihin syvennyttiin teemahaastatteluilla. Haastattelutulosten mukaan työntekijäsuhde koettiin merkittäväksi voimavaraksi alun tuessa. Tuloksissa vahvistuivat biologisten lasten tuen kehitystarve, sekä parisuhteessa ja kiintymyssuhteissa ilmenevien haasteiden parempi huomioiminen. Tuloksista nousi lisäksi vertaistuen tarve alun shokkiin ja kehitystarve toimivampaan yhteistyöhön sijoittavan kunnan kanssa.

Opinnäytetyön tulosten perusteella muodostettiin valmennusmalli biologisille lapsille. Valmennusmallissa yhdistyvät innostava matalan kynnyksen toiminta, mahdollisuus keskusteluun työntekijän ja vertaisasiantuntijan kanssa sekä tiedon jakaminen sijoitusprosessiin liittyen. Tulosten mukaan työntekijän tulee mahdollistaa kiintymyssuhde- ja parisuhdehaasteen käsitteleminen perheen muotoutumisvaiheen jälkeen.

Biologisten lasten tukimuotojen kehittäminen ja heidän roolinsa osana sijaisperheen hoitavaa systeemiä kaipaa lisätutkimusta. Myös alun shokki ilmiönä sijaisvanhemmuudessa kaipaa lisätutkimusta. Tutkimalla kuntayhteistyöhön liittyvää problematiikkaa tulisi etsiä parempia yhteistyömahdollisuuksia sosiaalityöntekijöiden, sijaisperheiden ja biologisten verkostojen välillä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste