Design Thinking ja verkkovalmennuspalvelun kehittäminen : asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen
Äijälä, Annika (2020)
Äijälä, Annika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125331
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan muotoiluajattelun (Design Thinking) menetelmin aloittavan B2C-verkkovalmennuspalvelun kehittämistyötä. Muotoiluajattelu pohjaa vahvasti aidon ongelman löytämiseen ja asiakasymmärryksen kartoittamiseen sekä palveluiden kehittämiseen tältä pohjalta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda raamit uudelle asiakaslähtöiselle verkkovalmennuspalvelulle, jonka suunnittelu on toteutettu aidon tarpeen pohjalta ja sidosryhmiä osallistaen. Aidon ongelman löytäminen sekä jatkosuunnitelman tekeminen muotoiluajattelun pohjalta ovatkin suurimmat tavoitteet tällä opinnäytetyöllä.
Opinnäytetyössä on toteutettu kaksi tutkimusta. Ensimmäinen tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on kartoittaa muotoiluajattelun menetelmin aitoa ongelmaa sekä tarvetta, joka kohderyhmällä on.
Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin toiminnallista, yhteiskehittämisen viitekehyksessä toimivaa työpajamenetelmää. Työpajassa osallistettiin eri sidosryhmiä ja työpajassa luotiin yhdessä ihmislähtöisen muotoilun metodeilla laajempi kuvaus aidosta ongelmasta, joka on noussut esiin ensimmäisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkimusten jälkeen luotiin toimintasuunnitelma tulevaisuutta varten.
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda raamit uudelle asiakaslähtöiselle verkkovalmennuspalvelulle, jonka suunnittelu on toteutettu aidon tarpeen pohjalta ja sidosryhmiä osallistaen. Aidon ongelman löytäminen sekä jatkosuunnitelman tekeminen muotoiluajattelun pohjalta ovatkin suurimmat tavoitteet tällä opinnäytetyöllä.
Opinnäytetyössä on toteutettu kaksi tutkimusta. Ensimmäinen tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on kartoittaa muotoiluajattelun menetelmin aitoa ongelmaa sekä tarvetta, joka kohderyhmällä on.
Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin toiminnallista, yhteiskehittämisen viitekehyksessä toimivaa työpajamenetelmää. Työpajassa osallistettiin eri sidosryhmiä ja työpajassa luotiin yhdessä ihmislähtöisen muotoilun metodeilla laajempi kuvaus aidosta ongelmasta, joka on noussut esiin ensimmäisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkimusten jälkeen luotiin toimintasuunnitelma tulevaisuutta varten.
