Neuvolaterveydenhoitajien kokemuksia ja kehittämisnäkemyksiä perehdyttämisestä : perehdyttämisen toimintamallin kehittäminen
Nevaharju, Suvi (2020)
Nevaharju, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125347
Tiivistelmä
Tämän työelämälähtöisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Tampereen kaupungin äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien kokemuksia ja kehittämisnäkemyksiä perehdyttämisestä sekä perehtyjän että perehdyttäjän näkökulmista. Tavoitteena oli kehittää kohdeorganisaation perehdyttämiskäytäntöä tuotetun tiedon avulla ja kehittää perehdyttämisen toimintamalli esimiesten osaamisen johtamiseen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä perehdytyksen merkityksestä koko työyhteisölle osaavina, hyvän ammatillisen itseluottamuksen omaavina ja sitoutuneina työntekijöinä, sekä sen myötä parantaa asiakkaiden palvelukokemusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien ryhmähaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat perehdytyskäytäntöjen puutteellisuuden. Sekä perehtyjän että perehdyttäjän roolit osoittautuivat kuormittaviksi. Vastuu perehtymisestä jäi suurelta osin perehtyjälle itselleen. Kokeneemmat työntekijät auttoivat tulokkaita oman työn ohessa heikoilla resursseilla ja ilman ohjeita. Perehdyttämisen vahvuuksia olivat tulokkaiden motivaatio ja itseohjautuvuus sekä työyhteisön tuki.
Tulokset osoittavat laadukkaan ja riittävän perehdyttämisen sekä ohjausjakson tarpeellisuuden neuvolaterveydenhoitajien työssä. Suunnitelmallisella ja riittävällä perehdytyksellä voidaan parantaa työhyvinvointia ja työntekijän tunnekokemusta työpaikasta. Kuormittumista voidaan helpottaa sisällyttämällä ohjausjakso perehdyttämisprosessiin ja mahdollistamalla resurssit riittävän hyvän perehdytyksen toteutumiseksi. Perehdyttäjien osaamiseen tulee panostaa kouluttamalla tehtävään sekä palkitsemalla lisätyöstä. Tulosten perusteella kehitettiin perehdyttämisen toimintamalli työvälineeksi neuvolan esimiehille. Työntekijäkokemuksen parantamiseksi perehdyttämisen toimintamalli tulee jalkauttaa käytäntöön ja jatkossa sitä tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti. Perehdyttämisen yksityiskohtaisempien käytäntöjen kehittämiseksi on suositeltavaa nimetä työryhmä.
Tutkimustulokset osoittivat perehdytyskäytäntöjen puutteellisuuden. Sekä perehtyjän että perehdyttäjän roolit osoittautuivat kuormittaviksi. Vastuu perehtymisestä jäi suurelta osin perehtyjälle itselleen. Kokeneemmat työntekijät auttoivat tulokkaita oman työn ohessa heikoilla resursseilla ja ilman ohjeita. Perehdyttämisen vahvuuksia olivat tulokkaiden motivaatio ja itseohjautuvuus sekä työyhteisön tuki.
Tulokset osoittavat laadukkaan ja riittävän perehdyttämisen sekä ohjausjakson tarpeellisuuden neuvolaterveydenhoitajien työssä. Suunnitelmallisella ja riittävällä perehdytyksellä voidaan parantaa työhyvinvointia ja työntekijän tunnekokemusta työpaikasta. Kuormittumista voidaan helpottaa sisällyttämällä ohjausjakso perehdyttämisprosessiin ja mahdollistamalla resurssit riittävän hyvän perehdytyksen toteutumiseksi. Perehdyttäjien osaamiseen tulee panostaa kouluttamalla tehtävään sekä palkitsemalla lisätyöstä. Tulosten perusteella kehitettiin perehdyttämisen toimintamalli työvälineeksi neuvolan esimiehille. Työntekijäkokemuksen parantamiseksi perehdyttämisen toimintamalli tulee jalkauttaa käytäntöön ja jatkossa sitä tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti. Perehdyttämisen yksityiskohtaisempien käytäntöjen kehittämiseksi on suositeltavaa nimetä työryhmä.