Miltä aika näyttää? : menneen ajan esittäminen elokuvissa ja tv-sarjoissa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin ajankuvan rakentamista ja sen tahallista rikkomista menneeseen aikaan sijoittuvissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Aiheita tutkittiin visuaalisten elementtien, kuten lavastuksen, puvustuksen, maskeerauksen sekä kuvailmaisun kautta. Tekijälähtöiset näkökulmat ajankuvan luomiseen ovat olleet ristiriitaisia. Teoksen täytyy luoda uskottavalta näyttävä kuvaus menneestä ajasta, mutta ajankuvaa voidaan myös tahallisesti rikkoa, jotta teoksen tarina ja tarkoitus korostuisivat.

Tavoitteena oli tutkia, onko ajankuvan luomiseen olemassa sääntöjä. Tämän lisäksi tutkittiin millä keinoilla mielikuvaa menneestä ajasta voidaan visuaalisesti korostaa tai rikkoa. Aiheita lähdettiin tutkimaan kirjallisten lähteiden avulla ja esimerkkiteoksia purkamalla. Esimerkkeinä purettiin kaksi tv-sarjaa, 1960–1970 -luvuille sijoittuva Upp till kamp ja menneen ajan estetiikasta vaikutteita ottava Sex Education. Tämän lisäksi elokuvan Marie Antoinette avulla purettiin motiiveja ajankuvan tahalliseen rikkomiseen kerronnan tehokeinona. Esimerkkiteosten keskeisimmät havainnot purettiin taulukoiksi, jonka jälkeen lähdettiin tutkimaan tekijälähtöisiä motiiveja ajankuvan luomisen tai rikkomisen valintoihin. Tämän lisäksi hyödynnettiin sisustuksen ja muodin historiaa sekä väripsykologian vaikutusta vertaamalla näitä esimerkkiteoksissa näkyviin ratkaisuihin.

Menneen ajankuvan luominen visuaalisin keinoin on osa teoksen keskeistä tunnelmaa. Sillä voidaan syventää tarinaa tai rikkoa sitä ottaakseen kantaa johonkin tiettyyn aiheeseen tai luodakseen huumoria. Mielikuvaan ajasta vaikuttavat muodin ja sisustustrendien lisäksi erilaiset historialliset tapahtumat ja ilmiöt, sekä muiden samaan aikaan sijoittuvien teosten luoma kuvaus menneestä. Menneen ajan tyyliä voidaan hyödyntää myös esteettisenä tehokeinona ilman että tarinassa ollaan sidoksissa menneeseen aikaan, näin voidaan luoda visuaalisesti näyttävämpiä teoksia tai korostaa tarinaa. Toteutustapoja on monia ja säännöt toimivat ennemminkin ohjeina, kaikki on sidoksissa käsikirjoituksen ja sen vaatiman ohjaajan vision sanelemaan toteutustyyliin.

Aiheen tutkimista voisi syventää vertailemalla kahta samaan aikaan sijoittuvaa elokuvaa, joiden ajankuvan toteutustyyli poikkeaa toisistaan. Lisäksi menneen ajan estetiikka nykyaikaan sijoittuvassa tarinassa on tällä hetkellä pinnalla oleva ilmiö ja aiheesta voisi tehdä laajemman tutkimuksen.

The purpose of this thesis was to study how to visually recreate the image of the past on films and tv-series and how to purposely break it with anachronism. The subject was studied from the production designer’s point of view. The objective was to examine the rules of recreating the past and how to visually recreate the essence of the past. Tv-series Upp till kamp and Sex Education and the movie Marie Antoinette was analysed for ways to recreate the feeling of the past. Filmmaker’s motives behind their choices, history and color psychology were used as tools to study the recreation of the past.

It was found that the sense of the past can be built by its house décor trends, architecture and fashion. It also is affected by the ideology and culture of the period. How other movies and series which represents the same period also affects the image of the past. When recreating the past anachronisms should be avoided. However, anachronism can be used as a device to pass on a specific statement or point of view to the viewer or used as comedic element. The visuality of past time can also be used only for aesthetic purposes to emphasize the story.

This study indicated that the way to represent the past is bound to the story and the way it needs to be told. The research demonstrated that there are many ways to recreate the visual image of the feeling of the past and purposely breaking it can also be an option. The rules can be viewed more like guidelines. Additional research to deepen the subject could be done by comparing two movies set in the same period with a different point of views and breaking down how the past is visually recreated differently. It would have been interesting to study more about how to use aesthetics of the past to highlight the story in a piece set to the present time.