Muunsukupuolisten hahmojen representaatio animaatiossa : kuinka muunsukupuolisuus näkyy 2010-luvun länsimaisissa animaatiosarjoissa
Timonen, Nana (2020)
Timonen, Nana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125488
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutkii, kuinka muunsukupuolisuutta representoidaan 2010-luvun länsimaisissa animaatiosarjoissa, mitä käsikirjoittajan on hyvä ottaa huomioon käsikirjoittaessaan muunsukupuolisuudesta ja kuinka muunsukupuolisuus on tuotettu animaatiossa kolmeen animaatiosarjaan keskittyen. Tutkimus keskittyi animaatiosarjoihin, sillä olen kiinnostunut animaation kokonaisvaltaisesta hahmo- ja maailmanluonnista.
Opinnäytetyössä käsitellään queer- ja feministiteorioita selittämään ei-binäärisyyttä. Tutkimuksen alkuosa käsittelee sukupuolen rakennetta biologisen ja sosiaalisen sukupuolen näkökulmasta sekä näille kritiikkinä Judith Butlerin ajatusta sukupuolen performaatiosta. Sukupuolen performaatio on tutkimuksen yksi painopiste, kuinka sukupuolta luodaan ja tuotetaan toistolla.
Hahmon ulkonäkö ja fyysiset ominaisuudet ohjaavat voimakkaasti hahmon luonnetta ja sukupuolen tulkintaa katsojalle. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti hahmon ulkoisia ominaisuuksia, kuten muotoa, kokoa ja väriä, sekä kulttuurisista tekijöistä kieltä. Edellä mainitut vaikuttavat siihen, miten katsoja kokee hahmon sukupuolen. Tutkimuksessa kyseenalaistetaan sukupuolen yksinkertaistaminen, joka perustuu pelkästään hahmon ulkonäköön, asemaan ja tarinaan.
Tutkimuksen loppuosa käsittelee esimerkkihahmojen kautta muunsukupuolisia hahmoja animaatiossa. Esimerkkisarjat ovat Adventure Time (2010), Steven Universe (2013) ja She-ra and the Princesses of Power (2018), joissa on ei-binäärejä hahmoja: yksi robotti, yksi ihminen ja yksi muodonmuuttaja. Tutkittavat hahmot ovat valittu siten että heidän kehojen on oltava erilaisia toisistaan ja että hahmojen sukupuoli-identiteetti on kirjoitettu tietoisesti sarjaan, eikä perustu esimerkiksi katsojien analyyseihin.
Muunsukupuolisuutta on tutkittu vähän mediassa verrattuna binäärisiin hahmoihin. Esimerkkien tiivistyessä kolmeen hahmoon tutkimus keskittyy olemaan poikkileikkaus kolmesta 2010-luvun jälkeen julkaistusta animaatiosarjasta.
Opinnäytetyössä käsitellään queer- ja feministiteorioita selittämään ei-binäärisyyttä. Tutkimuksen alkuosa käsittelee sukupuolen rakennetta biologisen ja sosiaalisen sukupuolen näkökulmasta sekä näille kritiikkinä Judith Butlerin ajatusta sukupuolen performaatiosta. Sukupuolen performaatio on tutkimuksen yksi painopiste, kuinka sukupuolta luodaan ja tuotetaan toistolla.
Hahmon ulkonäkö ja fyysiset ominaisuudet ohjaavat voimakkaasti hahmon luonnetta ja sukupuolen tulkintaa katsojalle. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti hahmon ulkoisia ominaisuuksia, kuten muotoa, kokoa ja väriä, sekä kulttuurisista tekijöistä kieltä. Edellä mainitut vaikuttavat siihen, miten katsoja kokee hahmon sukupuolen. Tutkimuksessa kyseenalaistetaan sukupuolen yksinkertaistaminen, joka perustuu pelkästään hahmon ulkonäköön, asemaan ja tarinaan.
Tutkimuksen loppuosa käsittelee esimerkkihahmojen kautta muunsukupuolisia hahmoja animaatiossa. Esimerkkisarjat ovat Adventure Time (2010), Steven Universe (2013) ja She-ra and the Princesses of Power (2018), joissa on ei-binäärejä hahmoja: yksi robotti, yksi ihminen ja yksi muodonmuuttaja. Tutkittavat hahmot ovat valittu siten että heidän kehojen on oltava erilaisia toisistaan ja että hahmojen sukupuoli-identiteetti on kirjoitettu tietoisesti sarjaan, eikä perustu esimerkiksi katsojien analyyseihin.
Muunsukupuolisuutta on tutkittu vähän mediassa verrattuna binäärisiin hahmoihin. Esimerkkien tiivistyessä kolmeen hahmoon tutkimus keskittyy olemaan poikkileikkaus kolmesta 2010-luvun jälkeen julkaistusta animaatiosarjasta.