Liikuntasetelit tukemassa henkilökunnan fyysistä aktiivisuutta ja työhyvinvointia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kokeeko Aleksin Ravintolat Oy:n henkilökunta, että liikunta- ja kulttuurisetelit edistäisivät henkilökunnan fyysistä aktiivisuutta ja työhyvinvointia. Tutkimus oli tapaustutkimus ja tehtiin kyselytutkimuksen muodossa, jonka tarkoitus oli kartoittaa, kuinka tärkeäksi henkilökunta kokee tukimuodon ja käytetäänkö seteleitä liikkumisen tukemiseen, liikkuuko henkilökunta UKK-instituutin aikuisten terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja onko henkilökunta kiinnostunut työfysioterapeutin tekemästä taukoliikuntaohjeistuksesta. Myös tietoisuutta mahdollisesti tehdyistä istumisen ja paikallaanolon vähentämisen toimenpiteistä oli tarkoitus selvittää.

Henkilökunnalle tehdyllä kyselyllä tulokseksi tuli, että henkilökunta kokee työnantajan tuen tärkeäksi ja tukea käytetään sekä liikkumiseen että kulttuuriin. Aikuisten terveysliikuntasuositusten mukaiset liikkumisen tavoitteet jäävät kuitenkin täyttymättä erityisesti lihaskuntoharjoittelun kohdalla, kuitenkin kaikenlaista pientä fyysistä aktiivisuutta tehdään päivittäin. Työntekijöiden keskuudessa ei ollut läheskään kaikille selvää, oliko istumiseen ja paikallaanolon tehty joitakin toimenpiteitä, mutta kiinnostusta työfysioterapeutin laatimaan taukojumppaohjeistukseen oli selvästi. Toisaalta osa vastaajista koki, että kaikkea vastuuta hyvinvoinnista ei voi laittaa työnantajalle vaan vastuu omasta hyvinvoinnista on työntekijällä. Myös aktiivisia virkistyspäiviä toivottiin passiivisen istumisen sijaan.

Työnantajan tuen merkitys työntekijöille on tärkeä ja sen koetaan vaikuttavan myönteisesti työntekijän työkykyyn ja -vireyteen ja lisäävän työhyvinvointia. Kuitenkin selkeää johtopäätöstä ei voi tehdä sen suhteen, että liikuntasetelit välttämättä lisäisivät henkilökunnan fyysistä aktiivisuutta. Työterveyden kanssa tehtävää yhteistyötä olisi jatkossa hyvä lisätä, esimerkiksi taukoliikunnan ohjeistuksilla ja tehdä joitakin toimenpiteitä, jotka lisäisivät työmatkaliikuntaa. Näillä toimenpiteillä voisi vaikuttaa sairauspoissaoloista johtuvien kustannusten pienenemiseen, jotka valtakunnan tasolla ovat merkittävä menoerä.

This thesis studied if the exercise and cultural vouchers had a positive impact on restaurant staff well-being and physical activity and how important this kind of benefit was. Another objective was to find out if it had a positive impact on their work ability and work vigor and if the benefit was used for physical activity or culture, or both. The research method was a case study, which was conducted as a questionnaire and the target group was the restaurant staff of the restaurant company called Aleksin Ravintolat. This thesis also explored whether the restaurant employees were as active as they should be based on the UKK-institute´s Physical Activity Guidelines for Finnish adults and if the employees were interested in the break exercise plan. This thesis also explored the awareness of measures aimed to reduce the amount of sitting and standing still.

Based on the research results it can be concluded that the restaurant employees place a high value on the benefit offered by the employer, and it is used both for physical activity and culture. On the other hand, it seems that employees do not achieve the physical activity level that is recommended by the Physical Activity Guidelines for Finnish Adults. Actions introduced for reducing both sitting and standing still were not widely known among employees but almost all were interested in the break exercise proposed by the occupational health physiotherapist. Also, some of the respondents would add more physical activity instead of passive sitting during recreational days.

The findings indicate that the exercise and cultural vouchers have a positive impact on well-being, work ability and vigor. It is not clear that this kind of benefit directly and considerably increases physical activity. In the future it would be important to increase co-working with the occupational health service and find ways to add commuting to work. This kind of actions might reduce the cost of absence due to illness and may help to cut increasing health care expenses and effects on the national economy.