Euro- ja koronakriisin vaikutukset euroalueen talouteen
Nordström, Vera (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225578
Tiivistelmä
Vuosi 2020 on ollut euroalueelle ennennäkemätön, sillä talous on supistunut historiallista vauhtia. Kiinasta vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa alkunsa saanut uusi koronavirus on levinnyt maailmalla laajasti aiheuttaen satojen tuhansien ihmisten kuoleman ja kymmenien miljoonien tartunnan. Euroalueen bruttokansantuote on laskenut ennätyksellisesti ja useat euromaat kamppailevat viruksesta aiheutuvan terveyskriisin ja sen taloudellisten vaikutusten kanssa.
Tarkoituksena tällä opinnäytetyöllä on kertoa, mitä vaikutuksia euro- ja koronakriisillä on ollut euroalueen talouteen. Koronapandemian vaikutuksia tarkastellaan vain viruksen ensimmäisen aallon osalta vuoden 2020 tammikuusta syyskuuhun viruksen jatkuvan kehityksen vuoksi. Opinnäytetyössä käsitellään myös Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin tekemiä toimenpiteitä kriisien hoitamiseksi sekä pohditaan, kuinka vaikutukset ja toimenpiteet eroavat keskenään. Eroja tutkitaan lähinnä Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission reagointinopeuden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden kautta. Tutkimus on rajattu käsittelemään pelkkää euroaluetta alueen yhteisen rahapolitiikan takia.
Tutkimus on toteutettu käyttäen kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää, joka sisältää historiatutkimuksen ja tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkittavana ilmiönä toimii euroalueen talouteen vaikuttaneet tekijät, jotka ovat aiheutuneet euro- ja koronakriisistä.
Koronapandemiasta aiheutuvaa kriisiä ennen euroalueen talous oli juuri päässyt takaisin jaloilleen kohdattuaan euroalueen velkakriisin ja osin siitä seuranneen kaksoistaantuman vuosien 2008-2012 välillä. Euroalueen taloutta jouduttiin elvyttämään vuosia vielä akuutin kriisivaiheen jälkeenkin, kunnes eurokriisin aikaiselle tasolle talous kipusi viimein vuonna 2017. Koronapandemiasta aiheutunut kriisi kuitenkin pyyhki tästä edistyksestä huolestuttavan suuren osan pois. Koronapandemia on laskenut talouskriiseille tyypillisesti kysyntää, mutta on vaikuttanut epätyypillisesti myös tarjontaan. Jotkin tehtaat ovat esimerkiksi joutuneet sulkemaan kokonaan ovensa, kun tarvittavia osia tuotantoa varten on ollut hankala löytää tai puolet työntekijöistä ovat sairaana.
Tarkoituksena tällä opinnäytetyöllä on kertoa, mitä vaikutuksia euro- ja koronakriisillä on ollut euroalueen talouteen. Koronapandemian vaikutuksia tarkastellaan vain viruksen ensimmäisen aallon osalta vuoden 2020 tammikuusta syyskuuhun viruksen jatkuvan kehityksen vuoksi. Opinnäytetyössä käsitellään myös Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin tekemiä toimenpiteitä kriisien hoitamiseksi sekä pohditaan, kuinka vaikutukset ja toimenpiteet eroavat keskenään. Eroja tutkitaan lähinnä Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission reagointinopeuden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden kautta. Tutkimus on rajattu käsittelemään pelkkää euroaluetta alueen yhteisen rahapolitiikan takia.
Tutkimus on toteutettu käyttäen kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää, joka sisältää historiatutkimuksen ja tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkittavana ilmiönä toimii euroalueen talouteen vaikuttaneet tekijät, jotka ovat aiheutuneet euro- ja koronakriisistä.
Koronapandemiasta aiheutuvaa kriisiä ennen euroalueen talous oli juuri päässyt takaisin jaloilleen kohdattuaan euroalueen velkakriisin ja osin siitä seuranneen kaksoistaantuman vuosien 2008-2012 välillä. Euroalueen taloutta jouduttiin elvyttämään vuosia vielä akuutin kriisivaiheen jälkeenkin, kunnes eurokriisin aikaiselle tasolle talous kipusi viimein vuonna 2017. Koronapandemiasta aiheutunut kriisi kuitenkin pyyhki tästä edistyksestä huolestuttavan suuren osan pois. Koronapandemia on laskenut talouskriiseille tyypillisesti kysyntää, mutta on vaikuttanut epätyypillisesti myös tarjontaan. Jotkin tehtaat ovat esimerkiksi joutuneet sulkemaan kokonaan ovensa, kun tarvittavia osia tuotantoa varten on ollut hankala löytää tai puolet työntekijöistä ovat sairaana.