Vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijanuorten sosiaalinen integraatio

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella vastanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijanuorten sosiaalista integraatiota. Tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten sosiaaliseen integraatioon. Tavoitteena oli myös selvittää nuorten sosiaaliseen integraatioon liittyviä rakenteellisia epäkohtia.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastatteluilla. Vastaanottokeskuksessa asuville nuorille toteutettiin teemahaastattelu, johon osallistui neljä nuorta. Aineistona oli lisäksi valmistavan luokan koulunkäynninohjaajan haastattelu, joka toteutettiin sähköpostitse. Opinnäytetyön aineiston analysoinnissa käytettiin abduktiivista analyysia.

Tulosten mukaan kaikki haastatellut nuoret kokivat kuuluvansa koulussa osaksi porukkaa ja he kokivat kavereiden määrän pääasiassa riittäväksi, vaikka osa nuorista oli kokenut koulussa myös kiusaamista. Nuoret kokivat vastaanottokeskuksessa asumisen vaikuttavan heidän kaverisuhteisiinsa. He toivat esille haasteena olevan sen, että heidän alaikäiset kaverinsa eivät saa tulla vierailulle vastaanottokeskukseen ilman huoltajaa. Myös vastaanottokeskuksen rajalliset tilat ja asukkaiden suuri määrä koettiin haasteeksi. Haastattelujen tuloksissa nousi myös esille, että harrastustoiminta on vahvasti osana nuorten vapaa-aikaa ja harrastuksiin liittyy myös sosiaalisia suhteita.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastaanottokeskus asuinympäristönä luo haasteita turvapaikanhakijanuorten sosiaaliselle integraatiolle. Nuorten sosiaalista integraatiota kuitenkin tukee esimerkiksi vapaa-ajan harrastusten ja koulun luomat sosiaaliset ympäristöt. Koulun voidaan todeta tukevan turvapaikanhakijanuorten sosiaalista integraatiota erityisesti valmistavan opetuksen aikana, mutta tuen olisi tärkeää jatkua myös nuorten siirryttyä perusopetukseen.

The purpose was to collect information on the social integration of the young asylum seekers living in the reception centre of Tampere. The aim was to determine the factors that affect social integration and especially observe the structural faults.

The main data in this qualitative study were collected through semi-structured theme interviews of the young asylum seekers. This data were supported by a structured email interview of the special needs assistant of the preparatory instruction’s class in the young asylum seekers’ school. The data were analysed by using qualitative content analysis and abductive reasoning.

All young asylum seekers have feelings of belonging and are satisfied with the number of friends they have. The young asylum seekers experience that living in a reception centre affects their social affairs for example because their underaged friends can’t visit the reception centre without their guardian. The results also revealed that the young asylum seekers’ have hobbies that support their social integration.

The results indicate that the environment of a reception centre challenges the young asylum seekers’ social integration. However, the social environments of hobbies and school can be said to support the social integration of the young asylum seekers.