Lomauttaminen : poikkeustilan vaikutus lomautuksiin
Sintonen, Aliisa (2020)
Sintonen, Aliisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225623
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella lomauttamista sekä selvittää, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut lomautuksiin. Aihe on ajankohtainen, sillä alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronaviruspandemia on aiheuttanut väliaikaisia lakimuutoksia liittyen lomautuksiin sekä lisännyt huomattavasti lomautuksien määrää. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin lainopillista tutkimusta. Lisäksi opinnäytetyössä hyödynnettiin empiirisiä tietoja.
Lomautuksen aikana työnteko sekä palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomautus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Lisäksi se voidaan tehdä joko kokoaikaisena tai työaikaa lyhentämällä. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän, jos lomautukselle on taloudellinen tai tuotannollinen peruste tai jos työ on vähentynyt tilapäisesti.
Koronaviruspandemian takia tehtiin väliaikaisia lakimuutoksia liittyen lomautuksiin. Näiden muutosten avulla helpotettiin yritysten sopeutumista poikkeustilaan. Normaalisti määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa, ellei tämä toimi vakituisen työntekijän sijaisena, mutta väliaikaisen lakimuutoksen takia määräaikainen työsuhde on mahdollista lomauttaa ilman sijaisuusehtoa. Lisäksi työntekijälle tulee ilmoittaa lomautuksesta normaalitilanteessa 14 päivää ennen kuin lomautus alkaa. Väliaikaisen lakimuutoksen ansiosta vastaava aika on viisi päivää. Myös yhteistoimintojen neuvotteluaikoja lyhennettiin viiteen päivään. Normaalitilanteessa tämä aika on 14 päivää tai kuusi viikkoa riippuen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määrästä ja lomautusten kestosta.
Lomautusten määrä kasvoi merkittävästi koronaviruspandemian takia. Huhtikuussa pahimman kriisin aikana kokoaikaisten lomautusten määrä oli huipussaan. Työttömistä työnhakijoista kokoaikaisesti lomautettuja oli tällöin yli 160 000. Vastaava luku oli vuotta aiemmin reilu 11 000. Lomautettujen määrä on kuitenkin ollut tasaisesti laskussa toukokuusta alkaen. Lomautuksien ansiosta työnantajat eivät ole ryhtyneet vielä suurissa määrin irtisanomisiin.
Lomautuksen aikana työnteko sekä palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomautus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Lisäksi se voidaan tehdä joko kokoaikaisena tai työaikaa lyhentämällä. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän, jos lomautukselle on taloudellinen tai tuotannollinen peruste tai jos työ on vähentynyt tilapäisesti.
Koronaviruspandemian takia tehtiin väliaikaisia lakimuutoksia liittyen lomautuksiin. Näiden muutosten avulla helpotettiin yritysten sopeutumista poikkeustilaan. Normaalisti määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa, ellei tämä toimi vakituisen työntekijän sijaisena, mutta väliaikaisen lakimuutoksen takia määräaikainen työsuhde on mahdollista lomauttaa ilman sijaisuusehtoa. Lisäksi työntekijälle tulee ilmoittaa lomautuksesta normaalitilanteessa 14 päivää ennen kuin lomautus alkaa. Väliaikaisen lakimuutoksen ansiosta vastaava aika on viisi päivää. Myös yhteistoimintojen neuvotteluaikoja lyhennettiin viiteen päivään. Normaalitilanteessa tämä aika on 14 päivää tai kuusi viikkoa riippuen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määrästä ja lomautusten kestosta.
Lomautusten määrä kasvoi merkittävästi koronaviruspandemian takia. Huhtikuussa pahimman kriisin aikana kokoaikaisten lomautusten määrä oli huipussaan. Työttömistä työnhakijoista kokoaikaisesti lomautettuja oli tällöin yli 160 000. Vastaava luku oli vuotta aiemmin reilu 11 000. Lomautettujen määrä on kuitenkin ollut tasaisesti laskussa toukokuusta alkaen. Lomautuksien ansiosta työnantajat eivät ole ryhtyneet vielä suurissa määrin irtisanomisiin.