Yhdessä ruokailu nuoren syömishäiriöpotilaan kanssa : Sairaanhoitajien kuvaamana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kuvaamana mitä yhdessä ruokailu syömishäiriöpotilaan kanssa on ja mitä se sisältää. Tarkoituksena oli myös selvittää hoitajien käyttämiä interventioita ja yhdessä ruo-kailun herättämiä tunteita. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Opinnäytetyö tehtiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto koottiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla kolmelta sairaanhoitajalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Ryhmähaastattelussa hoitajat kertoivat omien kokemuksiensa perusteella mitä yhdessä ruokailu on ja mitä se pitää sisällään. Hoitajat kertoivat käyttämistään interventioista, sekä henkilökohtaisista tunteistaan, joita ovat yhdessä ruokailu tilanteissa kokeneet. Koko opinnäytetyöprosessin aikana käsittelimme aineistoa niin, ettei yksittäistä vastaajaa pysty tunnistamaan.

Tulosten perusteella jaoimme yhdessä ruokailun kolmeen eri muotoon; Yhdessä ruokailu kahden kesken, yhdessä ruokailu perheen kesken, sekä yhdessä ruokailu ryhmässä. Kaikkia näitä eri muotoja käytetään syömishäiriöpotilaiden hoitotyössä osastolla. Hoitajat käyttävät yhdessä ruokailun aikana eri interventioita auttaakseen syömishäiriöpotilasta syömään ateriasuunnitelman mukaisen annoksen. Sairaanhoitajat kokevat yhdessä ruokailun vaikuttavan myös itseensä ja kuvasivat monenlaisia eri tunteita, joita yhdessä ruokailun aikana kokevat.

Opinnäytetyöstämme hoitajat voivat saada uusia näkökulmia yhdessä ruokailu tilanteisiin. Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi nousi ruokailutilojen viihtyisyyden tärkeys syömishäiriö potilaan kannalta. Hoitoaikojen tulisi olla entistä pidemmät hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja perhe tulisi ottaa hoitoon mukaan yhä enemmän. Syömishäiriöpotilaiden ja hoitajien yhdessä ruokailun tulisi olla normaali käytäntö sekä avo- että osastohoidon aikana. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista saada enemmän tutkimustietoa yhdessä ruokailusta myös syömishäiriöpotilaan näkökulmasta.

The aim of this thesis was to gather information about how nurses‘ dine together with eating disorder patients and what elements the situation contains, to clarify the interventions used by nurses, and to find out what kind of personal feelings dining together generates in nurses.

This study was conducted using a qualitative research method. The data of this study were collected through a semi-structural theme interview of three registered nurses. The interview was held as a group interview. The data were analyzed using qualitative content analysis.

The results indicated that dining together with eating disorder patients was carried out in three different ways: dining privately with a patient, dining together with a patient and the patient’s family members, or dining together as a group. Based upon the results, dining together included for example, receiving ade¬quate nutrients, and discussions on patient’s eating habits and anxiety. The results revealed the interventions used by nurses in dining situations, such as providing a good experience for the patient, alleviating the patient’s anxiety, and creating a good example of normal eating habits. Dining together generated feelings such as understanding, frustration and satisfaction in nurses.

Overall, our study suggests that the treatment periods of eating disorders should be longer, and the model of the patient dining together with his/her family members should be developed as a treatment method.