Coping with everyday life after hip fracture rehabilitation for elderly living at home

Abstract

Abstract: The main objective of the society is to provide elderly independency to live a healthier life in their individual homes for as long as possible. Statistics show that many of the hospital related emergency cases are related to accidental falls. This thesis is connected to Espoo Living Lab Innovation project where people go to check their health and later go back home. Therefore, the main aim of this study is to examine the problems faced and how to cope at home after discharge from rehabilitation center. The research questions are; (1) What are the specific problems encountered at home after rehabilitation due to hip fracture? And (2) What support and coping mechanisms are needed to cope at home? Literature review method was used in this study and content analysis method was used to analyze the articles. The common themes were grouped together in order to answer the main theme which are the research question. The results indicate that elderly still suffered after discharge from hospital. The multi professional teams were also seen to be very important in whole process. Information on the hip fracture situation and how to cope was seen as relevant from the patient’s side of view. In conclusion, the discharge rehabilitation process should be prolonged well detailed putting in mind the obstacles like pain. Educating not only the patients and relatives but also the Multi professional team on issues that affect recovery for example pain and mood changes.

Tiivistelmä: Yhteiskunnan päätavoitteena on tarjota vanhuksille mahdollisuus asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tilastot osoittavat, että monet sairaalan kiireellisistä tapauksista on yhdistettävissä vahinkokaatumisiin. Tämä opinnäytetyö on yhdistetty Espoon Living Lab innovaatio -projektiin, jossa hoidetaan ulkopuolisia potilaita. Tutkimuksen päätarkoituksena on tutkia kohdattuja ongelmia ja miten pärjätä kotona kuntoutuksesta kotiutumisen jälkeen. Tutkimuksen kysymykset ovat: (1) Mitä selviä ongelmia kotona kohdataan lonkkamurtumasta kuntoutumisen jälkeen? (2) Minkälaista tukea ja mitä apuvälineitä tarvitaan kotona selviytymiseen? Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja artikkelit analysoitiin sisällön analyysilla. Yleisimmät teemat ryhmiteltiin yhteen vastaamaan pääteemaan eli tutkimuskysymyksiin. Tulokset osoittavat, että vanhukset kärsivät edelleen sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Monniammatilliset tiimit koettiin erittäin tärkeiksi koko prosessin ajan. Yhtä oleellisina asioina potilaat kokivat informaation saannin lonkkamurtuman tilanteesta sekä kotona pärjäämisestä. Lopuksi voidaan todeta, että kuntoutuksen kotiuttamisprosessia tulisi pitkittää ja se tulisi suunnitella tarkasti, ottaen huomioon esteet kuten kipu. Potilaiden ja omaisten lisäksi myös monniammatillisen tiimin valistaminen on tärkeää asioissa, jotka vaikuttavat toipumiseen, kuten esimerkiksi kipu sekä mielialavaihtelut.