Personlighet, temperament och resiliens : Ett resursförstärkande perspektiv
Holmgren, Anna; Kemppainen, Leila (2011)
Holmgren, Anna
Kemppainen, Leila
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114949
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty osana Det resilienta barnet projektia. Projektin tarkoituksena on kehittää päväkodeille tarkoitettuja voimavaroja vahvistavia malleja, menetelmiä ja materiaaleja, joiden tavoitteena on vahvistaa viisivuotiaan lapsen resilienssiä (engl. resilience), eli pärjäävyyttä ja kykyä selviytyä vaikeissa olosuhteissa.
Opinnäytetyössä keskitytään persoonallisuuteen ja temperamenttiin suhteessa resilienssiin. Persoonallisuus ja temperamentti ovat osa lapsen henkilökohtaista taipumusta, joka yhdessä minäkuvan ja sosiaalisten taitojen kanssa kehittää lapsen resilienssiä. Aihetta ei aiemmin ole käsitelty projektissa, minkä vuoksi tässä työssä on kiinnostavaa tarkastella persoonallisuutta ja temperamenttia voimavaroja vahvistavasta näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota lukijalle teoreettinen johdanto persoonallisuus ja temperamenttitutkimukseen sekä tämän kautta näyttää, miten ihmisen persoonallisuuden ja temperamentin voi yhdistää resilienssitutkimukseen. Tavoitteena on myös nostaa esille, miten näiden teorioiden yhdistelmää voi käytännössä harjoittaa voimavaroja vahvistavalla tavalla päiväkodissa.
Opinnäytetyössä käytetyn laadullisen kirjallisuuskatsauksen avulla lapsen temperamentti on mahdollista nostaa esille esille keskeisenä lähtökohtana lapsen henkilökohtaista taipumusta koskevassa työssä päiväkodissa. Temperamenttitutkimus keskittyy lapseen ja lapsuuteen enemmän kuin persoonallisuustutkimus. Työn tulokset osoittavat että tärkeä yhdistävä tekijä löytyy lapsen temperamentin sekä lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen välillä. Voimavaroja vahvistavan työn on siksi keskityttävä lapsen ja ammattilaisen väliseen vuorovaikutukseen; ammattilaisen tulee kohdata lapsi ainutlaatuisena yksilönä.
Opinnäytetyössä keskitytään persoonallisuuteen ja temperamenttiin suhteessa resilienssiin. Persoonallisuus ja temperamentti ovat osa lapsen henkilökohtaista taipumusta, joka yhdessä minäkuvan ja sosiaalisten taitojen kanssa kehittää lapsen resilienssiä. Aihetta ei aiemmin ole käsitelty projektissa, minkä vuoksi tässä työssä on kiinnostavaa tarkastella persoonallisuutta ja temperamenttia voimavaroja vahvistavasta näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota lukijalle teoreettinen johdanto persoonallisuus ja temperamenttitutkimukseen sekä tämän kautta näyttää, miten ihmisen persoonallisuuden ja temperamentin voi yhdistää resilienssitutkimukseen. Tavoitteena on myös nostaa esille, miten näiden teorioiden yhdistelmää voi käytännössä harjoittaa voimavaroja vahvistavalla tavalla päiväkodissa.
Opinnäytetyössä käytetyn laadullisen kirjallisuuskatsauksen avulla lapsen temperamentti on mahdollista nostaa esille esille keskeisenä lähtökohtana lapsen henkilökohtaista taipumusta koskevassa työssä päiväkodissa. Temperamenttitutkimus keskittyy lapseen ja lapsuuteen enemmän kuin persoonallisuustutkimus. Työn tulokset osoittavat että tärkeä yhdistävä tekijä löytyy lapsen temperamentin sekä lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen välillä. Voimavaroja vahvistavan työn on siksi keskityttävä lapsen ja ammattilaisen väliseen vuorovaikutukseen; ammattilaisen tulee kohdata lapsi ainutlaatuisena yksilönä.