Tillgång och behov av svenskspråkig service inom åldringsvården

Abstract

Examensarbetet är ett beställningsarbete från Åbo stad. Målet med vårt examensarbete är att göra en kartläggning över tillgången och behovet av svenskspråkig service vid tre, i huvudsak, finskspråkiga servicehem. Dessa tre servicehem är Candolinska servicehemmet, Servicehuset Wilen och Runosbackens åldringshem, avdelning Sabina. Våra datainsamlingsmetoder är intervjuer med klienter, en enkät för anhöriga, en enkät för vårdpersonal samt observation. Med dessa metoder har vi som avsikt att ta reda på klienternas, anhörigas och vårdpersonalens åsikter angående tillgången och behovet av den svenskspråkiga servicen, vårdpersonalens svenska språkkunskaper samt tillgången till svenskspråkigt material och information vid respektive servicehem. I intervjuerna deltog totalt 11 respondenter. I enkätundersökningen till anhöriga deltog sammanlagt 13 respondenter. I enkätundersökningen till vårdpersonalen deltog sammanlagt 28 respondenter. Datamaterialet analyserades med hjälp av innehållsanalys. I resultatet framkom att det finns ett varierande behov av att få svenskspråkig service. Vårdpersonalens svenska språkkunskaper kan ibland leda till att kvaliteten på servicen försämras. Tillgången till den allmänna svenskspråkiga informationen varierade mellan de tre servicehemmen. Det framkom även att det önskas mera svenskspråkiga program och aktiviteter.

Opinnäytetyö on tilaustyö Turun kaupungilta. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa ruotsinkielisten vanhuspalveluiden saatavuutta ja tarvetta kolmessa suomenkielisessä palvelutalossa. Nämä kolme palvelutaloa ovat Candolinien Palvelukoti, Palvelutalo Wilen ja Runosmäen vanhainkodin osasto Sabina. Tutkimusmenetelminä käytetään haastatteluja asiakkaiden kanssa, omaisille ja hoitohenkilökunnalle tarkoitettuja kyselylomakkeita ja havainnointia. Näiden menetelmien avulla on tavoitteena selvittää asiakkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä, ruotsinkielisten vanhuspalveluiden saatavuudesta ja tarpeesta, hoitohenkilökunnan ruotsin kielen taidosta sekä ruotsinkielisen materiaalin ja informaation saatavuudesta jokaisessa palvelukodissa. Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 vastaajaa. Omaisille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 13 vastaajaa ja hoitohenkilökunnasta 28 vastasi heille suunnattuun kyselylomakkeeseen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että ruotsinkielisen palvelun tarve vaihtelee. Hoitohenkilökunnan ruotsin kielen taito voi joskus johtaa palvelun laadun heikkenemiseen. Yleistä ruotsinkielistä tietoa on vaihtelevasti saatavilla näissä kolmessa palvelutalossa. Tuloksista ilmenee myös, että ruotsinkielistä ohjelmaa ja toimintaa toivotaan enemmän.

The thesis is a commissioned work from the city of Turku. The goal of our thesis was to survey the availability and the need for Swedish-speaking service at three, in general, Finnish public institutions. These three public institutions are Candolinska servicehemmet, Servicehuset Wilen and Runosbackens åldringshem, avdelning Sabina. Our data collection methods were interviews with clients, a survey for relatives, a survey for health professionals and observation. With these methods, we had the intention to find out the views of clients, relatives and nursing staff regarding the availability and the need for the Swedish-language service, the Swedish language skills of the health professionals and access to material and information in Swedish at the respective public institutions. In the interviews participated a total of 11 respondents. In the survey of relatives participated a total of 13 respondents. In the survey of the nursing staff participated a total of 28 respondents. The data material was analyzed using content analysis. The results showed that there is a variable need to get Swedish speaking service. The Swedish language skills of the health-care professionals can sometimes lead to the quality of service deteriorates. In general the information in Swedish varied between the three service centers. It also emerged that more programmes and activities in Swedish was wanted.