Tunteet pelissä ja leikissä : Kasvattajien kokemuksia toiminnallisesta tunnekasvatuksesta päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyössä selvitetään kuinka toiminnallisuutta voidaan hyödyntää tunnekasvatuksessa sekä kuvataan kasvattajien kokemuksia toiminnallisten menetelmien soveltamisesta tunnekasvatukseen. Opinnäytetyössä kuvataan kasvattajien kokemuksia 3-5-vuotiaille lapsille suunnatusta tunnekasvatusprojektista. Projekti perustui Askeleittain –ohjelmaan sekä muiden toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen osana tunnekasvatusta.

Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa on hyödynnetty sosioemotionaalisen oppimisen käsitettä. Lapsi oppii leikin kautta ja päiväkodissa toiminta perustuu leikkiin. Toiminnalliset menetelmät ovat toimintaa, jossa hyödynnetään kuvia, liikettä ja ääntä.

Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyössä kerättiin aineistoa teemahaastatteluilla ja havainnoimalla. Tutkimus toteutettiin eräässä eteläsuomalaisessa päiväkodissa. Analysoin aineiston aineistolähtöisellä sisällön analyysillä, teemoittamalla.

Aineiston mukaan toiminnallisien menetelmien soveltaminen tunnekasvatukseen tukee arjen tunnekasvatusta. Kasvattajien mielestä projektiluontoinen tunnetaitojen kehittäminen on tehokasta. Toiminnallisen tunnekasvatuksen vaikutukset näkyvät ja kuuluvat lasten omissa leikeissä. Leikkien ja erilaisten harjoitusten kautta tunteisiin tutustuminen ylläpitää lasten innokkuutta ja mielenkiintoa aiheeseen. Kasvattajat tuntuivat olevan vailla konkreettisia keinoja erilaisiin tunnetaitojen toiminnallisen opettamisen vaihtoehtoihin ja malleihin.

The aim of this thesis was to explore how to use action methods in emotional education. The objective was to offer new ideas for emotional education. The thesis was based on the experiences that the educators of a kindergarten had about an emotional education project. The target group of the project was 3-5-year-old children.

The theoretical frame of reference discusses emotional development, emotions and action methods, as well as child development, age stages, emotions in general and emotional education.

The method was qualitative. The data was collected by interviews and observation. Three educators of a kindergarten in Eastern Finland were interviewed individually. The interviews were analyzed by the method of content analysis.

According to the educators it is important to support children's emotions and expressions in early childhood education. The personnel thought children made use of what they had learned in their everyday activities in the kindergarten. The educators of the kindergarten thought using action methods as a part of emotional education was very meaningful.