Lasten ja lapsiperheiden huomiointi asiakasryhmänä Seinäjoen ravintoloissa
Nyström, Sanna-Maaria; Rantamäki, Kirsi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325981
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lapsiperheet on huomioitu asiakasryhmänä Seinäjoen alueen ravintoloissa ja kuinka ravintoloiden toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää lapsiperheitä paremmin palvelevaksi. Toisena tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, kuinka lapsiperheet itse kokevat tulleensa kohdatuksi Seinäjoen alueen ravintoloissa ja miten heidän näkökulmastaan huomiointia voitaisiin kehittää. Tulosten pohjalta luotiin kehittämisehdotelmia ravintoloille.
Työn tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja haastatteluja. Havainnointia suoritettiin yhteensä yhdeksässä Seinäjoen keskustan ja Ideaparkin ravintolassa, joista löytyy à la carte -lista ja pöytiintarjoilu. Havainnoinnin kohteina ravintoloissa olivat lapsiperheisiin kohdistettu markkinointi, lasten ruokalista, kohderyhmän tarpeiden huomioiminen, tila ja tunnelma. Tärkeimmiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat ravitsemuksellisesti epälaadukkaiden annoksien hallitsevuus lasten ruokalistoilla ja aktiviteettien, kuten esimerkiksi leikkipaikan, puuttuminen yli puolelta ravintoloista.
Haastatteluihin osallistui kahdeksan perhettä, joissa on 3–9-vuotiaita lapsia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 lasta ja 10 vanhempaa. Kysymyksiä oli sekä lapsille että vanhemmille. Kysymysten avulla selvitettiin ravintolakokemuksia, ravintolan valintaan liittyviä asioita, tiedon etsimisen kanavia, lasten mieltymyksiä ja toiveita. Haastatteluissa selvisi muun muassa, että vanhemmat kaipaavat lasten ruokalistoille terveellisempiä annosvaihtoehtoja, kun taas lapset ovat nykyiseen tarjontaan tyytyväisiä. Aktiviteettien tärkeys korostui sekä vanhempien että lasten vastauksissa.
Havainnointien ja haastatteluiden tulosten pohjalta luotiin kolme kehittämisehdotelma- kokonaisuutta liittyen lasten ruokalistoilla olevien ruoka-annoksien ravitsemuksellisen laadukkuuden kohentamiseen, aktiviteettien eriasteiseen tarjoamiseen ja ravintolan toiminnan kekseliäisyyteen lapsiperheiden huomioimisessa.
Työn tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja haastatteluja. Havainnointia suoritettiin yhteensä yhdeksässä Seinäjoen keskustan ja Ideaparkin ravintolassa, joista löytyy à la carte -lista ja pöytiintarjoilu. Havainnoinnin kohteina ravintoloissa olivat lapsiperheisiin kohdistettu markkinointi, lasten ruokalista, kohderyhmän tarpeiden huomioiminen, tila ja tunnelma. Tärkeimmiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat ravitsemuksellisesti epälaadukkaiden annoksien hallitsevuus lasten ruokalistoilla ja aktiviteettien, kuten esimerkiksi leikkipaikan, puuttuminen yli puolelta ravintoloista.
Haastatteluihin osallistui kahdeksan perhettä, joissa on 3–9-vuotiaita lapsia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 lasta ja 10 vanhempaa. Kysymyksiä oli sekä lapsille että vanhemmille. Kysymysten avulla selvitettiin ravintolakokemuksia, ravintolan valintaan liittyviä asioita, tiedon etsimisen kanavia, lasten mieltymyksiä ja toiveita. Haastatteluissa selvisi muun muassa, että vanhemmat kaipaavat lasten ruokalistoille terveellisempiä annosvaihtoehtoja, kun taas lapset ovat nykyiseen tarjontaan tyytyväisiä. Aktiviteettien tärkeys korostui sekä vanhempien että lasten vastauksissa.
Havainnointien ja haastatteluiden tulosten pohjalta luotiin kolme kehittämisehdotelma- kokonaisuutta liittyen lasten ruokalistoilla olevien ruoka-annoksien ravitsemuksellisen laadukkuuden kohentamiseen, aktiviteettien eriasteiseen tarjoamiseen ja ravintolan toiminnan kekseliäisyyteen lapsiperheiden huomioimisessa.