Hoitajien kokemukset potilasohjauksen ammatillisista erikoistumisopinnoista ja potilasohjauskäytännöistä

Abstract

Opinnäytetyön laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa potilasohjauksen erikoistumisopintojen merkitystä hoitajien ohjaustyöskentelyssä ja heidän näkemyksiään ohjauksesta. Tutkimus laadittiin potilasohjauksen kehittämiseksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa sekä erikoistumisopintojen suunnittelun tueksi Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin potilasohjauksen erikoistumisopinnot suorittaneilta Kanta-Hämeen keskussairaalassa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä. Aineiston keruussa käytettiin kyselylomakkeita, joihin vastasi 11 hoitajaa. Tulokset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.

Kyselyyn vastanneet kokivat erikoistumisopinnoista olleen heille selvästi henkilökohtaista hyötyä. Osan mielestä työyhteisössä heidän asiantuntijuuttaan oli hyödynnetty paljon, osan mielestä vähän. Erikoistumisopintojen koettiin antaneen kuitenkin varmuutta ohjaukseen. Kaikki hoitajat nostivat itselleen antamaansa arvosanaa potilasohjauksen toteuttajana, erikoistumisopintojen jälkeen, keskimäärin kahdella arvosanalla. Suuri osa vastaajista kertoi nykyisin huomioivansa enemmän potilaan yksilöllisiä eroja, ohjauspaikkaa ja –aikaa sekä ohjauksen oleellista asiasisältöä. Suuri osa kertoi myös saaneensa työyksikössä lisää vastuuta tai uusia työtehtäviä.

Kaikki vastaajat olivat käyttäneet työssään vähintään kolmea eri ohjausmenetelmää viimeisen vuoden aikana. Suurimmaksi haasteeksi ohjauksessa nousi sekä potilaiden että hoitajien tahoilta ajan puute. Potilaat olisivat kaivanneet myös enemmän tietoa sairaudestaan sekä enemmän kirjallista materiaalia. Hoitajat kokivat vaikeaksi haastavan potilaan ohjauksen. Lisäkoulutusta koettiin tarvittavan eniten ohjausmenetelmien käytössä, asiakaslähtöisessä ohjauksessa sekä yhteneväisissä ohjauskäytännöissä. Jatkotutkimusaiheena voisi aiheesta tehdä kyselyn potilaille ohjauksen tarpeiden selvittämiseksi potilaan näkökulmasta tai tutkia erikoistumisopintoja tarkemmin.

The purpose of the qualitative research was to examine how professional specialization studies on patient guiding affect to nurses’ guiding work and what kind of perceptions nurses have about patient guidance. The aim was to develop patient guidance in Kanta-Häme central hospital and specialization studies in HAMK University of applied sciences. The data of the research was collected from nurses who have performed the specialization studies and now work at Kanta-Häme central hospital. The research method was a questionnaire which was answered by 11 nurses. The data was analyzed with content analysis.

According to the respondents the professional specialization studies were seen as clearly giving personal benefit. Some of them thought that their specialization was much exploited by work community but others’ specialization was exploited less. The studies gave more self-confidence. All of the nurses gave to themselves approximately two grade points better grade after the studies than before them. Most of the respondents told that nowadays they pay more attention to patient’s personal differences, time and place under the guiding situation and the issues that are essential in the guiding. Most of them were given more responsibility and new tasks at work.

All of the respondents had used at least three different guiding methods during the last year. According to the nurses and patients the biggest problem in guiding was lack of time. Patients would also have liked to get more information about their disease and more written material. Nurses thought it’s hard to guide a challenging patient. More education was mostly wanted to guiding methods, customer-oriented guiding and mutual customs in work community. A future theme for research could be to examine more information about the specialization studies or the needs of guidance from the perspective of patients.