Johtaminen kriisitilanteessa
Wulff, Mikaela (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426107
Tiivistelmä
2020 puhjennut koronaviruskriisi asetti monet yhtiöt suureen kriisin. Kriisi aiheutti taloudellista ahdinkoa, konkursseja ja irtisanomisia. Kriisi asetti johtajat tilanteeseen, mikä oli monelle täysin uusi. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan johtamista kriisitilanteissa ja sitä käsitellään osittain koronaviruskriisin kautta. Tutkimus aloitettiin koronakriisin alettua maaliskuussa 2020.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten johtajat johtavat yritystä kriisitilanteessa. Työ rajautuu sisäiseen johtamiseen ja johtajina tutkimuksessa toimivat yritysjohtajat. Työlle asetettujen alaongelmien avulla selvitettiin, miten johtajat ennakoivat kriisejä, johtajan suunnitelmaa kriisin puhjettua, miten uudet tehtävät delegoidaan kriisin puhjettua sekä johtajan kommunikaatiota kriisin aikana.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi tutkimuskysymyksen ympärillä olevia käsitteitä. Keskeisimmät käsitteet ovat johtaminen, kriisitilanteet, johtamistaidot ja kommunikaatio kriisin aikana. Työ toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastatellen viittä yritysjohtajaa. Tiedonkeruuseen käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin 2020 kesäkuun ja heinäkuun aikana.
Työn lopussa analysoidaan teoreettisen viitekehyksen ja empiirisien osion avulla johtamista kriisitilanteessa. Johtopäätöksissä edetään alaongelmien avulla kohti tutkimuskysymystä.
Tutkimustuloksista selvisi, että johtamiseen kriisitilanteessa ei ole yhtä ainoaa tapaa. Kriisiä voidaan ennakoida tietyillä valmisteluilla tai edetä johtajan kokemuksen avulla. Kriisin puhjetessa johtajan pitää reagoida nopeasti ja tehdä heti päätöksiä. Tarvittaessa on hyvä perustaa kriisiryhmä, joka työstää kriisiin liittyviä asioita. Johtajan kommunikaatio muuttuu kriisin aikana. Kommunikaatiosykli muuttuu tiheämmäksi ja informaatiota jaetaan enemmän kuin ennen kriisiä.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten johtajat johtavat yritystä kriisitilanteessa. Työ rajautuu sisäiseen johtamiseen ja johtajina tutkimuksessa toimivat yritysjohtajat. Työlle asetettujen alaongelmien avulla selvitettiin, miten johtajat ennakoivat kriisejä, johtajan suunnitelmaa kriisin puhjettua, miten uudet tehtävät delegoidaan kriisin puhjettua sekä johtajan kommunikaatiota kriisin aikana.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi tutkimuskysymyksen ympärillä olevia käsitteitä. Keskeisimmät käsitteet ovat johtaminen, kriisitilanteet, johtamistaidot ja kommunikaatio kriisin aikana. Työ toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastatellen viittä yritysjohtajaa. Tiedonkeruuseen käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin 2020 kesäkuun ja heinäkuun aikana.
Työn lopussa analysoidaan teoreettisen viitekehyksen ja empiirisien osion avulla johtamista kriisitilanteessa. Johtopäätöksissä edetään alaongelmien avulla kohti tutkimuskysymystä.
Tutkimustuloksista selvisi, että johtamiseen kriisitilanteessa ei ole yhtä ainoaa tapaa. Kriisiä voidaan ennakoida tietyillä valmisteluilla tai edetä johtajan kokemuksen avulla. Kriisin puhjetessa johtajan pitää reagoida nopeasti ja tehdä heti päätöksiä. Tarvittaessa on hyvä perustaa kriisiryhmä, joka työstää kriisiin liittyviä asioita. Johtajan kommunikaatio muuttuu kriisin aikana. Kommunikaatiosykli muuttuu tiheämmäksi ja informaatiota jaetaan enemmän kuin ennen kriisiä.