Ryhmässä liikkumisen merkitys kuntoutujalle : Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien subjektiivisia kokemuksia

Abstract

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) voi muuttaa henkilön elämää huomattavasti. Sen seurauksena voi olla muutoksia sosiaalisissa suhteissa ja kokonaisvaltaisessa sosiaalisessa aktiivisuudessa. Pahimmassa tapauksessa henkilö voi syrjäytyä lähes täysin sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Opinnäytetyön aiheena on ryhmässä liikkumisen merkitys AVH-kuntoutujille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan AVH-yhdistyksen kanssa, sillä opinnäytetyön tutkimusjoukko koostui yhdistyksen virkistysleirille osallistuneista aivoverenkiertohäiriön sairastaneista henkilöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten ryhmämuotoinen liikkuminen vaikuttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutujan suhtautumiseen sosiaalisiin tilanteisiin. Lisäksi tavoitteena oli saada palautetta Pirkanmaan AVH-yhdistykselle leirin onnistumisesta erityisesti sosiaalisten ja liikunnallisten tilanteiden osalta. Tiedot kerättiin kyselykaavakkeen avulla. Opinnäytetyöhön sisältyy empiirinen tutkimus, josta saatiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tuloksia.

Kyselyyn vastasi yhteensä 28 leiriläistä. Kyselykaavakkeen kysymyksillä pyrittiin selvittämään, onko ryhmässä liikkumisella vaikutusta sosiaalisten suhteiden luomiseen, kokivatko leiriläiset muutosta sosiaalisissa tilanteissa toimimisessa leirin aikana sekä mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutujan suhtautumiseen sosiaalisiin tilanteisiin ja ryhmässä liikkumiseen.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että suuri osa leiriläisistä koki oman suhtautumisensa sosiaalisiin tilanteisiin muuttuneen leirin aikana. Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että sosiaalisia suhteita on helpompi muodostaa ryhmässä tapahtuvissa liikkumistilanteissa. Kyselykaavakkeella saatiin selville useita asioita, jotka vaikuttivat kuntoutujien suhtautumiseen sosiaalisiin tilanteisiin.

Tuloksista on nähtävissä, että aivoverenkiertohäiriön sairastaneet kuntoutujat kokivat liikkumisen ryhmässä edistävän heidän osallistumistaan sosiaalisiin tilanteisiin. Jatkossa tutkimukset voisivat keskittyä siihen, miten aivoverenkiertohäiriön mahdolliset seuraukset, esimerkiksi tasapainon ongelmat sekä afasia, vaikuttavat vastaajien mielipiteisiin ja kokemuksiin.

A stroke can change a person’s social life radically. As a result a person can experience change in their social relationships, social activity in all and in the worst case scenario the person may shut off all his/her social dealings with others.

This thesis was carried out in co-operation with Pirkanmaa stroke association (Pirkanmaan AVH-yhdistys ry). 28 members of the association took part in this thesis. The objective of this thesis was to produce information on how moving in a group affects how the participants are regarded with social situations.

This thesis was empirical in nature, including both qualitative and quantitative results. The data of the study were collected using a questionnaire. The theoretical part of this thesis discusses moving, physical exercise as well as characteristics and effects of a group.

The purpose of the questionnaire was to define how moving in a group affects the forming of social relationships, how the participants felt the camp had had an effect on them socially and which factors contribute to how the participants are regarded with social situations and moving in a group.

The results of the study showed that most of the participants felt that the camp had affected on how they are regarded with social situations. Almost all of the participants thought that it is easier to form social relationships when moving in a group. The results also showed that the participants felt that moving in a group contributes to how much they participate in social situations.

Further studies related to the subject of this thesis could focus on how the physical effects caused by a stroke, for example problems with balance or speaking, affect the opinions and experiences of stroke patients.