Kehityskeskustelujen kehittäminen Musti ja Mirri -ketjussa
Suikkanen, Hanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426203
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kehityskeskusteluprosessin kehittämismahdollisuuksia
Musti ja Mirri -ketjussa myymäläpäälliköiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on
selvittää, miten Musti ja Mirri -ketjussa kehityskeskustelukäytäntöjä tulisi kehittää, jotta se
palvelisi mahdollisimman hyvin esimiestyön työkaluna sekä tuottaa kehitysideoita ja toimenpidesuosituksia saatujen tulosten perusteella. Tutkimuskysymys ”Miten Musti ja Mirri -ketjun kehityskeskustelukäytäntöjä tulisi kehittää, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin esimiestyön työkaluna?” ohjasi tutkimusprosessia.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Musti Group Oyj, jonka osa Musti ja Mirri -ketju on.
Opinnäytetyöntekijä on työskennellyt itse toimeksiantajayrityksessä myymäläpäällikkönä,
joten osa tutkimuksen tuloksista perustuu opinnäytetyöntekijän omiin kokemuksiin ja havaintoihin.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen teemoja ovat henkilöstöjohtaminen, osaamisen
kehittäminen, kehityskeskustelu, kehityskeskustelun merkitys yksilölle ja yritykselle, kehityskeskustelun ongelmakohdat, kehityskeskustelun tavoitteet sekä esimiehen rooli kehityskeskustelussa.
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tutkimusotetta ja kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksen avulla arvioitiin organisaation kehityskeskusteluprosessin toimivuutta ja kartoitettiin mahdollisia kehitystarpeita.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kehittämiskeskusteluprosessi on jo hyvällä pohjalla organisaatiossa, mutta myös kehitettävää löytyy. Kyselytutkimus osoitti, että kehityskeskustelua pidetään myymäläpäälliköiden keskuudessa tärkeänä esimiestyön työkaluna, mutta sen hyödyntämiseen ei aina ole riittävästi aikaa. Kehityskeskusteluissa sovittujen kehittymistavoitteiden seurantaan toivottiin enemmän aikaa ja järjestelmää seurannan tueksi. Tutkimuksen perusteella toimeksiantajalle on tehty ehdotus toimenpiteistä, joilla kehityskeskusteluprosessia voidaan kehittää sekä ehdotus uudesta kehityskeskustelun kysymyslomakkeesta.
Musti ja Mirri -ketjussa myymäläpäälliköiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on
selvittää, miten Musti ja Mirri -ketjussa kehityskeskustelukäytäntöjä tulisi kehittää, jotta se
palvelisi mahdollisimman hyvin esimiestyön työkaluna sekä tuottaa kehitysideoita ja toimenpidesuosituksia saatujen tulosten perusteella. Tutkimuskysymys ”Miten Musti ja Mirri -ketjun kehityskeskustelukäytäntöjä tulisi kehittää, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin esimiestyön työkaluna?” ohjasi tutkimusprosessia.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Musti Group Oyj, jonka osa Musti ja Mirri -ketju on.
Opinnäytetyöntekijä on työskennellyt itse toimeksiantajayrityksessä myymäläpäällikkönä,
joten osa tutkimuksen tuloksista perustuu opinnäytetyöntekijän omiin kokemuksiin ja havaintoihin.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen teemoja ovat henkilöstöjohtaminen, osaamisen
kehittäminen, kehityskeskustelu, kehityskeskustelun merkitys yksilölle ja yritykselle, kehityskeskustelun ongelmakohdat, kehityskeskustelun tavoitteet sekä esimiehen rooli kehityskeskustelussa.
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tutkimusotetta ja kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksen avulla arvioitiin organisaation kehityskeskusteluprosessin toimivuutta ja kartoitettiin mahdollisia kehitystarpeita.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kehittämiskeskusteluprosessi on jo hyvällä pohjalla organisaatiossa, mutta myös kehitettävää löytyy. Kyselytutkimus osoitti, että kehityskeskustelua pidetään myymäläpäälliköiden keskuudessa tärkeänä esimiestyön työkaluna, mutta sen hyödyntämiseen ei aina ole riittävästi aikaa. Kehityskeskusteluissa sovittujen kehittymistavoitteiden seurantaan toivottiin enemmän aikaa ja järjestelmää seurannan tueksi. Tutkimuksen perusteella toimeksiantajalle on tehty ehdotus toimenpiteistä, joilla kehityskeskusteluprosessia voidaan kehittää sekä ehdotus uudesta kehityskeskustelun kysymyslomakkeesta.