Vapaaehtoisten rekrytointi : kirjallisuuskatsaus
Satu, Hynes (2020)
Satu, Hynes
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726438
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaiset ihmiset tekevät vaapaaehtoistyötä, sekä tuoda tietoa vapaaehtoistoimijoiden rekrytointiin ja vapaaehtoistyön taustalla vaikuttaviin motivaatioihin liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Turun seudun valikkoryhmä ja eräs Turussa toimiva paikallisyhdistys. Tutkimuksella haettiin vastauksia kysymyksiin: minkälaisia motivaatioita vapaaehtoistyön taustalla on? Miten rekrytoida uusia vapaaehtoistyöntekijöitä?
Tutkimusmenetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku suoritettiin eksplisiittisesti, ja kirjallisuuskatsauksen analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu.
Reilu kuusikymmentä prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen tai yhdistysten organisoimana. Osallistumisprosentti on kaiken kaikkiaan lähes neljäkymmentä ja vapaaehtoistyöhän osallistuu yhtä paljon miehiä kuin naisia. Keskimäärin vapaaehtoistoimintaan käytettiin aikaa noin kahdeksantoista tuntia kuukaudessa. Korkeammin koulutetut tekivät vapaaehtoistyötä muita sosioekonomisia ryhmiä enemmän.
Hyvän olon tunne ja onnellisuus, jotka syntyvät toisten auttamisesta, voivat toimia kannustavana motivaationa vapaaehtoistyöhön ryhtymiselle. Kaikkein onnellisimmiksi kokivat itsensä ne, joiden arjessa yhdistyivät palkkatyö ja vapaaehtoistyö. Tärkeimmäksi syyksi osallistua järjestötoimintaan nousi sote-järjestöihin osallistuneilla halu auttaa muita ihmisiä. Toiseksi suurimmaksi syyksi nousi halu tavata muita samassa tilanteessa olevia tai saada vertaistukea. Altruistiset motivaatiot vaikuttivat positiivisesti vapaaehtoistyön tekemiseen.
Heikko tai olematon strukturoitu jäsenhankinta on järjestöorganisaation suurin haaste etenkin pienemmissä paikallisyhdistyksissä. Vapaaehtoistoimijoiden henkilöresurssien ylläpitäminen ja täydentäminen on kuitenkin jatkuva ja usein vaikea prosessi. Vapaaehtoiset eivät saa maksua palveluistaan, joten organisaation tarjoamat muut myönteiset kokemukset edesauttavat heidän tyytyväisyyteensä toimia vapaaehtoisena. Organisaation toimivuuden kannalta on syytä pohtia, kuinka edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista esteettömyyttä, ja toimijan kokemusta tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Vapaaehtoistyö ja -toiminta voi Suomessa hyvin. Kuitenkin uusia toimijoita tarvitaan. Rekrytointi tulisi nähdä jatkuvana prosessina, joka jatkuu koko vapaaehtoistoimijuuden alusta loppuun. Tällä tavoin edistetään vapaaehtoistoimijoiden kiinnittymistä. Kaikkien mahdollisuutta osallistua tulisi tukea. Järjestöorganisaation vastuulla on johtaminen ja organisointi, johon tulee panostaa.
Tutkimusmenetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku suoritettiin eksplisiittisesti, ja kirjallisuuskatsauksen analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu.
Reilu kuusikymmentä prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen tai yhdistysten organisoimana. Osallistumisprosentti on kaiken kaikkiaan lähes neljäkymmentä ja vapaaehtoistyöhän osallistuu yhtä paljon miehiä kuin naisia. Keskimäärin vapaaehtoistoimintaan käytettiin aikaa noin kahdeksantoista tuntia kuukaudessa. Korkeammin koulutetut tekivät vapaaehtoistyötä muita sosioekonomisia ryhmiä enemmän.
Hyvän olon tunne ja onnellisuus, jotka syntyvät toisten auttamisesta, voivat toimia kannustavana motivaationa vapaaehtoistyöhön ryhtymiselle. Kaikkein onnellisimmiksi kokivat itsensä ne, joiden arjessa yhdistyivät palkkatyö ja vapaaehtoistyö. Tärkeimmäksi syyksi osallistua järjestötoimintaan nousi sote-järjestöihin osallistuneilla halu auttaa muita ihmisiä. Toiseksi suurimmaksi syyksi nousi halu tavata muita samassa tilanteessa olevia tai saada vertaistukea. Altruistiset motivaatiot vaikuttivat positiivisesti vapaaehtoistyön tekemiseen.
Heikko tai olematon strukturoitu jäsenhankinta on järjestöorganisaation suurin haaste etenkin pienemmissä paikallisyhdistyksissä. Vapaaehtoistoimijoiden henkilöresurssien ylläpitäminen ja täydentäminen on kuitenkin jatkuva ja usein vaikea prosessi. Vapaaehtoiset eivät saa maksua palveluistaan, joten organisaation tarjoamat muut myönteiset kokemukset edesauttavat heidän tyytyväisyyteensä toimia vapaaehtoisena. Organisaation toimivuuden kannalta on syytä pohtia, kuinka edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista esteettömyyttä, ja toimijan kokemusta tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Vapaaehtoistyö ja -toiminta voi Suomessa hyvin. Kuitenkin uusia toimijoita tarvitaan. Rekrytointi tulisi nähdä jatkuvana prosessina, joka jatkuu koko vapaaehtoistoimijuuden alusta loppuun. Tällä tavoin edistetään vapaaehtoistoimijoiden kiinnittymistä. Kaikkien mahdollisuutta osallistua tulisi tukea. Järjestöorganisaation vastuulla on johtaminen ja organisointi, johon tulee panostaa.