Kotihoidon hoitajien kokemat hyödyt Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksesta
Jokiranta, Heini; Sarpola, Nina (2020)
Jokiranta, Heini
Sarpola, Nina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726541
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726541
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on kotihoidon hoitajien kokemat hyödyt Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksessa. Työ on toteutettu Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle tilaustyönä. Tavoitteena on ollut selvittää Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen käyneiden kotihoidon hoitajien kokemaa hyötyä koulutuksesta ja koulutuksen tärkeimmiksi koetuista osa-alueista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitä muuta koulutuksen käyneet kotihoidon hoitajat toivoivat koulutuksen lisäksi ergonomiaosaamiselta. Työn teoreettinen viitekehys koostuu ergonomian määritelmästä, tuki- ja liikuntaelimistön kuormittuneisuudesta hoitotyössä, kotihoidon hoitajan työn kuvauksesta ja ergonomisen työskentelyn haasteista kotiympäristössä sekä kuvauksesta Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuskokonaisuudesta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Webropol-ohjelman avulla luodulla kyselyllä kerättiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kohderyhmänä olivat Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen käyneet Kymsotella työskentelevät kotihoidon hoitajat. Arvioidusta noin 70:stä koulutetusta kotihoidon hoitajasta 50 vastasi kyselyyn. Arvioon peilaten kyselyn vastausprosentti oli 71,4 %.
Tutkimus osoittaa kotihoidon hoitajien kokeneen Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen hyödylliseksi. Tulosten mukaan konkreettinen ergonomisiin työtapoihin liittyvä opetus ja harjoittelu koetaan tärkeimmäksi osaksi koulutusta. Vastauksissa toivottiin kotihoidon työympäristön parempaa huomiointia koulutuksessa. Tuloksista käy ilmi, että kotihoidon hoitajat kaipasivat muun muassa lisää keinoja ahtaissa tiloissa työskentelyyn sekä työskentelyyn ilman apuvälineitä. Osa vastaajista toivoo, että koulutuksen kävisi yhä useampi kotihoidon hoitaja yhtenäisempien työskentelykäytäntöjen saavuttamiseksi. Myös mahdollisuus kertauskoulutukseen nousi toiveissa esille.
Tutkimus antaa tietoa kotihoidon hoitajien kokemuksista ja toiveista fyysisen ergonomian haasteisiin ja ergonomiakoulutukseen liittyen. Tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää kotihoidon hoitajille suunnatun ergonomiakoulutuksen luomisessa ja kehittämisessä. The objective of this thesis was to evaluate the subjective benefits of the ergonomic patient handling card® training to the nursing staff of homecare based on their experience. In particular, it was aimed to identify the most important parts of the training among participants and whether the participants felt the training useful for them as nursing staff in homecare. Also, the aim was to find out what other objectives the trained nursing staff would have wished in addition to the training considering ergonomic competence. The material for the study was gathered by using Webropol software as a tool to create an online questionnaire. It was sent to home care nursing staff via email. The questionnaire served as both quantitative and qualitative. Quantitative information from the questionnaire was analyzed by using the statistical tools of Webropol software. Content analysis was utilized in analyzing the qualitative information of the questionnaire. The results revealed that participants found hands-on training and practice useful, but they also wished training focused more on homecare related ergonomic challenges such as working in cramped spaces and working without assistive equipment. Practical training and hands-on practice during the ergonomic patient handling card® training was found to be the most important parts of the training. The wish to have more and more of the homecare staff to complete the training was expressed aiming in more consistent working methods. Respondents also wished for a possibility to repeat the training. The most essential development proposal would be to arrange a wide coverage in ergonomic training among the nursing staff of homecare. In addition, a training course that would pay attention to the homecare’s working environment and its characteristic issues could have even more benefits than the ergonomic patient handling card® -training now does. The results of this study can be utilized in the development of planning the ergonomic training for the homecare nursing staff.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Webropol-ohjelman avulla luodulla kyselyllä kerättiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kohderyhmänä olivat Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen käyneet Kymsotella työskentelevät kotihoidon hoitajat. Arvioidusta noin 70:stä koulutetusta kotihoidon hoitajasta 50 vastasi kyselyyn. Arvioon peilaten kyselyn vastausprosentti oli 71,4 %.
Tutkimus osoittaa kotihoidon hoitajien kokeneen Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen hyödylliseksi. Tulosten mukaan konkreettinen ergonomisiin työtapoihin liittyvä opetus ja harjoittelu koetaan tärkeimmäksi osaksi koulutusta. Vastauksissa toivottiin kotihoidon työympäristön parempaa huomiointia koulutuksessa. Tuloksista käy ilmi, että kotihoidon hoitajat kaipasivat muun muassa lisää keinoja ahtaissa tiloissa työskentelyyn sekä työskentelyyn ilman apuvälineitä. Osa vastaajista toivoo, että koulutuksen kävisi yhä useampi kotihoidon hoitaja yhtenäisempien työskentelykäytäntöjen saavuttamiseksi. Myös mahdollisuus kertauskoulutukseen nousi toiveissa esille.
Tutkimus antaa tietoa kotihoidon hoitajien kokemuksista ja toiveista fyysisen ergonomian haasteisiin ja ergonomiakoulutukseen liittyen. Tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää kotihoidon hoitajille suunnatun ergonomiakoulutuksen luomisessa ja kehittämisessä.