Ikäjohtamisen vaikutus työuran jatkamiseen
Tuhkanen, Suvi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726543
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan iäkkäämmillä työntekijöillä eli konkareilla on usein kiinnostusta jatkaa työelämässä alimman vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen. Tähän halukkuuteen saattaa kuitenkin vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi erilaiset ennakkoluulot konkareita kohtaan sekä konkarin kokemus epäselvästä asemasta työmarkkinoilla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten konkarin työuraa voitaisiin tukea ikäjohtamisella. Tavoitteena oli löytää konkarin näkökulmasta tekijöitä, jotka mahdollistaisivat työnteon jatkumisen alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Tätä tavoitetta on käsitelty viiden eri teeman kautta, jotka ovat työmotivaatioon vaikuttaminen, työssä osaaminen ja osaamisen kehittäminen, työkyvyn ylläpitäminen, esimiestyön vaikutus konkarin työuraan sekä työn merkitys konkarille. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Nextmile, joka on osa yrityskulttuurin muotoilutoimisto Milestone Coaching & Consulting Oy:tä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena maalis-marraskuussa 2020, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina toukokuussa 2020. Tutkimuksen harkinnanvarainen näyte muodostui 11:stä Nextmilen asiakasrekisteriin kuuluvasta henkilöstä, jotka ovat 50–70-vuotiaita, Suomessa työskenteleviä tai eläkkeellä olevia henkilöitä. Nämä henkilöt työskentelivät tai olivat työskennelleet asiantuntijaroolissa toimistotehtävissä tutkimuksen aikana.
Tutkimustulosten perusteella työmotivaatioon vaikuttamisessa merkittävimmin esille nousivat työtehtävien tasapainosta huolehtiminen, henkilökohtaisen, positiivisen palautteen lisääminen ja muutostilanteissa tukeminen. Työssä osaamisen ja osaamisen kehittämisessä toivottiin parantamista verkkokoulutusten järjestämisessä sekä yleisesti ottaen parempaa perehdyttämistä uusiin työtehtäviin. Lisäksi toivottiin, että mentorointia voitaisiin tehdä tasapainoisesti muiden töiden ohella tai vain mentorointiin keskittyen. Työkyvyn ylläpitämisessä korostui työaikasuunnittelun merkitys työntekijän voimavarojen ylläpitämisen turvaamisessa. Työympäristön suunnittelussa puolestaan painotettiin erityisesti oman työhuoneen merkitystä. Lisäksi työpaikoilla toivottiin keskityttävän henkisen ja fyysisen työkyvyn tasapainoon, sillä nykyään työkyvyn ylläpitämisen koettiin painottuvan fyysiseen työkykyyn.
Tutkimustuloksista selvisi myös, että esimieheltä toivottiin enemmän konkareiden yksilöllistä huomioimista sekä arvostuksen osoittamista konkareita ja heidän työtään kohtaan. Lisäksi esimiehille toivottiin koulutusta ikäjohtamisesta ja ikäjohtamisen käytännön toteuttamista esimerkiksi urasuunnitelman avulla. Työn merkitystä tarkasteltaessa ihmiset kokivat yksityis- ja työelämän olevan yleisesti ottaen tasapainossa, mutta joissakin tapauksissa elämään kaivattiin lisää vapaa-aikaa. Työssä jatkamiseen ei palkalla nähty olevan suurta vaikutusta, vaan tärkeämpänä pidettiin esimerkiksi mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten konkarin työuraa voitaisiin tukea ikäjohtamisella. Tavoitteena oli löytää konkarin näkökulmasta tekijöitä, jotka mahdollistaisivat työnteon jatkumisen alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Tätä tavoitetta on käsitelty viiden eri teeman kautta, jotka ovat työmotivaatioon vaikuttaminen, työssä osaaminen ja osaamisen kehittäminen, työkyvyn ylläpitäminen, esimiestyön vaikutus konkarin työuraan sekä työn merkitys konkarille. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Nextmile, joka on osa yrityskulttuurin muotoilutoimisto Milestone Coaching & Consulting Oy:tä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena maalis-marraskuussa 2020, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina toukokuussa 2020. Tutkimuksen harkinnanvarainen näyte muodostui 11:stä Nextmilen asiakasrekisteriin kuuluvasta henkilöstä, jotka ovat 50–70-vuotiaita, Suomessa työskenteleviä tai eläkkeellä olevia henkilöitä. Nämä henkilöt työskentelivät tai olivat työskennelleet asiantuntijaroolissa toimistotehtävissä tutkimuksen aikana.
Tutkimustulosten perusteella työmotivaatioon vaikuttamisessa merkittävimmin esille nousivat työtehtävien tasapainosta huolehtiminen, henkilökohtaisen, positiivisen palautteen lisääminen ja muutostilanteissa tukeminen. Työssä osaamisen ja osaamisen kehittämisessä toivottiin parantamista verkkokoulutusten järjestämisessä sekä yleisesti ottaen parempaa perehdyttämistä uusiin työtehtäviin. Lisäksi toivottiin, että mentorointia voitaisiin tehdä tasapainoisesti muiden töiden ohella tai vain mentorointiin keskittyen. Työkyvyn ylläpitämisessä korostui työaikasuunnittelun merkitys työntekijän voimavarojen ylläpitämisen turvaamisessa. Työympäristön suunnittelussa puolestaan painotettiin erityisesti oman työhuoneen merkitystä. Lisäksi työpaikoilla toivottiin keskityttävän henkisen ja fyysisen työkyvyn tasapainoon, sillä nykyään työkyvyn ylläpitämisen koettiin painottuvan fyysiseen työkykyyn.
Tutkimustuloksista selvisi myös, että esimieheltä toivottiin enemmän konkareiden yksilöllistä huomioimista sekä arvostuksen osoittamista konkareita ja heidän työtään kohtaan. Lisäksi esimiehille toivottiin koulutusta ikäjohtamisesta ja ikäjohtamisen käytännön toteuttamista esimerkiksi urasuunnitelman avulla. Työn merkitystä tarkasteltaessa ihmiset kokivat yksityis- ja työelämän olevan yleisesti ottaen tasapainossa, mutta joissakin tapauksissa elämään kaivattiin lisää vapaa-aikaa. Työssä jatkamiseen ei palkalla nähty olevan suurta vaikutusta, vaan tärkeämpänä pidettiin esimerkiksi mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä.