Lähtökohdat ja reunaehdot monikerroksisten rakennusten stabiliteettitarkasteluun
Järviö, Teemu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726623
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan korkeiden rakennusten stabiliteettilaskentaan liittyviä raja-arvoja erilaisissa mitoitustilanteissa. Suomessa on vasta vähän korkeita rakennuksia, eikä siten korkeiden rakennusten mitoittaminen ole vielä yleistä. Raja-arvot ja niihin liittyvät reunaehdot ovat olleet enimmäkseen kokemuspohjaisia ja niihin liittyvä kirjallinen tutkimustieto on puolestaan ollut heikosti tunnettua. Tutkimuksen tarkoituksena on saada vahvistusta kirjallisuuslähteistä raja-arvoille, joita on tällä hetkellä käytetty Optiplan Oy:n suunnittelemissa rakennuksissa.
Opinnäytetyö on tehty kirjallisuustutkimuksena. Työssä on tutkittu eri maiden standardeja ja kansainvälisiä standardeja. Lisäksi työssä on käsitelty englanninkielisiä ja muutamia suomenkielisiä rakennusalan julkaisuja. Opinnäytetyössä on käsitelty taipuman mitoitusta, rakenneanalyysia ja värähtelyä Eurokoodien, amerikkalaisten standardien ja erilaisen kirjallisuuden perusteella.
Opinnäytetyössä ei ole esimerkkikohdetta tai laskentamallia, vaan vertailua on tehty eri standardien välillä, ja näistä saatuja tuloksia on lopulta verrattu Optiplan Oy:n käyttämiin raja-arvoihin. Optiplan Oy:n käyttämät raja-arvot ovat olleet samassa linjassa, joita maailmalla on jo käytetty korkeita rakennuksia suunniteltaessa. Standardit eivät ota kantaa suoraan raja-arvoihin, vaan ne kertovat, että rajat sovitaan tilaajan kanssa. Tästä johtuen vertaileva aineisto on löytynyt jo rakennetuista kohteista.
Työn tulokset ovat odotettuja. Ennen opinnäytetyön aloittamista oli tiedossa, että monet käytetyt raja-arvot ovat lähtöisin suunnittelijoiden omista kokemuksista ja tähän saatiin varmistus opinnäytetyössä. Näiden lisäksi löytyi paljon kirjoitettua tietoa raja-arvoista, joita voidaan käyttää. Eurokoodit ovat tuttuja suomalaisille suunnittelijoille, joten etukäteen oli tiedossa, ettei standardi sisällä suoraan raja-arvoja. Ulkomaisia standardeja ei ole käsitelty aiemmin Optiplan Oy:ssä, joten niistä odotettiin tuloksia. Standardit olivat suurpiirteisiä, mutta tarkemmat tiedot löytyivät muista kirjallisuuslähteistä. Tarkasteltavat suunnittelukohteet olivat tunnettuja, kuten myös kirjoittajat, joten näiden lähteiden tiedot ovat luotettavia.
Opinnäytetyö on tehty kirjallisuustutkimuksena. Työssä on tutkittu eri maiden standardeja ja kansainvälisiä standardeja. Lisäksi työssä on käsitelty englanninkielisiä ja muutamia suomenkielisiä rakennusalan julkaisuja. Opinnäytetyössä on käsitelty taipuman mitoitusta, rakenneanalyysia ja värähtelyä Eurokoodien, amerikkalaisten standardien ja erilaisen kirjallisuuden perusteella.
Opinnäytetyössä ei ole esimerkkikohdetta tai laskentamallia, vaan vertailua on tehty eri standardien välillä, ja näistä saatuja tuloksia on lopulta verrattu Optiplan Oy:n käyttämiin raja-arvoihin. Optiplan Oy:n käyttämät raja-arvot ovat olleet samassa linjassa, joita maailmalla on jo käytetty korkeita rakennuksia suunniteltaessa. Standardit eivät ota kantaa suoraan raja-arvoihin, vaan ne kertovat, että rajat sovitaan tilaajan kanssa. Tästä johtuen vertaileva aineisto on löytynyt jo rakennetuista kohteista.
Työn tulokset ovat odotettuja. Ennen opinnäytetyön aloittamista oli tiedossa, että monet käytetyt raja-arvot ovat lähtöisin suunnittelijoiden omista kokemuksista ja tähän saatiin varmistus opinnäytetyössä. Näiden lisäksi löytyi paljon kirjoitettua tietoa raja-arvoista, joita voidaan käyttää. Eurokoodit ovat tuttuja suomalaisille suunnittelijoille, joten etukäteen oli tiedossa, ettei standardi sisällä suoraan raja-arvoja. Ulkomaisia standardeja ei ole käsitelty aiemmin Optiplan Oy:ssä, joten niistä odotettiin tuloksia. Standardit olivat suurpiirteisiä, mutta tarkemmat tiedot löytyivät muista kirjallisuuslähteistä. Tarkasteltavat suunnittelukohteet olivat tunnettuja, kuten myös kirjoittajat, joten näiden lähteiden tiedot ovat luotettavia.