Luottamuksenarvoisen tekoälyn edellytykset
Virtanen, Sanna (2020)
Virtanen, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826950
Tiivistelmä
Elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta vuonna 2017 Suomessa käynnistettiin Tekoälyaika-niminen toimenpideohjelma, joka muun muassa haastoi suomalaisia yrityksiä pohtimaan tekoälyn etiikkaa ja käyttöä eri näkökulmista ja luomaan omat tekoälyn periaatteet. Sen tavoitteena oli varmistaa, että Suomessa tekoälyn käyttö ja kehitys olisi ihmiskeskeistä ja luotettavaa.
Samasta syystä opinnäytetyöntilaaja halusi selvittää, miten tekoälyä käytetään luottamuksenarvoisesti. Työssä selvitettiin, millaisia käsitteitä ja teemoja liittyy luottamuksenarvoiseen tekoälyn hyödyntämiseen: mitä tarkoittavat esimerkiksi eettinen, oikeudenmukainen, läpinäkyvä tai selitettävä tekoäly. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät jo ohjaavat tekoälyn käyttöä, millaisia haasteita tekoälyn hyödyntämisessä voi ilmetä luottamuksenarvoisuuden näkökulmasta, miten haasteita on ratkottu ja miten ja kenelle luottamuksenarvoisuudesta tulee viestiä. Tavoitteena oli luoda työeläketoimialalla toimivalle työntilaajalle selvitys siitä, miten luottamuksenarvoisuutta rakennetaan, onko eettisille periaatteille tarvetta, ja millaisin toimin työtä voitaisiin jatkaa.
Lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus, joka ei pyri tilastolliseen yleistettävyyteen vaan ajallisen, paikallisen ja yksityiskohtaisen tiedon tuottamiseen ja kohteen syvälliseen ymmärtämiseen. Työ toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisen mallin mukaisesti. Tutkimusaineisto koostui sekä aiheeseen liittyvien eri alojen asiantuntijoiden että työntilaajan edustajien teemahaastatteluista. Ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla varmennettiin tietoperustan kattavuutta ja eri näkökulmien riittävyyttä ja työntilaajan haastatteluilla selvitettiin työntilaajan nyky- ja tavoitetilaa. Sekundäärisenä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä, jonka avulla hyödynnettiin työntilaajan olemassa olevaa aineistoa. Analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua ja sisältöanalyysiä. Tietoperustan mallina käytettiin oivalluttavaa-perinteistä mallia, joka mahdollisti referoinnin lisäksi myös opinnäytetyöntekijän oman ajattelun esille tuonnin ja lähteiden välisen vuoropuhelun.
Tutkimusaineiston analyysin tuloksena löydettiin useita tekoälyn luottamuksenarvoisuuteen liittyviä jaettuja haasteita sekä ajankohtaisia ja käytännöllisiä ratkaisuvaihtoehtoja, mutta ennen kaikkea ymmärrys, että tekoälyn etiikassa on kysymys dialogista, jota on käytävä jatkuvasti ja joka edellyttää myös tietoisia valintoja ja kompromissejä. Varsinaisten uusien periaatteiden luomisen sijaan tulisi keskittyä tekoälyn etiikan normatiiviseen ytimeen ja käytännön luottamuksenarvoisuuden rakentamiseen läpi tekoälyratkaisun elinkaaren. Opinnäytetyön tuloksena syntyi ajankohtainen selvitys aiheesta sekä ehdotus jatkotoimenpiteistä, joilla edistetään työntilaajan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa.
Samasta syystä opinnäytetyöntilaaja halusi selvittää, miten tekoälyä käytetään luottamuksenarvoisesti. Työssä selvitettiin, millaisia käsitteitä ja teemoja liittyy luottamuksenarvoiseen tekoälyn hyödyntämiseen: mitä tarkoittavat esimerkiksi eettinen, oikeudenmukainen, läpinäkyvä tai selitettävä tekoäly. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät jo ohjaavat tekoälyn käyttöä, millaisia haasteita tekoälyn hyödyntämisessä voi ilmetä luottamuksenarvoisuuden näkökulmasta, miten haasteita on ratkottu ja miten ja kenelle luottamuksenarvoisuudesta tulee viestiä. Tavoitteena oli luoda työeläketoimialalla toimivalle työntilaajalle selvitys siitä, miten luottamuksenarvoisuutta rakennetaan, onko eettisille periaatteille tarvetta, ja millaisin toimin työtä voitaisiin jatkaa.
Lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus, joka ei pyri tilastolliseen yleistettävyyteen vaan ajallisen, paikallisen ja yksityiskohtaisen tiedon tuottamiseen ja kohteen syvälliseen ymmärtämiseen. Työ toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisen mallin mukaisesti. Tutkimusaineisto koostui sekä aiheeseen liittyvien eri alojen asiantuntijoiden että työntilaajan edustajien teemahaastatteluista. Ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla varmennettiin tietoperustan kattavuutta ja eri näkökulmien riittävyyttä ja työntilaajan haastatteluilla selvitettiin työntilaajan nyky- ja tavoitetilaa. Sekundäärisenä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä, jonka avulla hyödynnettiin työntilaajan olemassa olevaa aineistoa. Analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua ja sisältöanalyysiä. Tietoperustan mallina käytettiin oivalluttavaa-perinteistä mallia, joka mahdollisti referoinnin lisäksi myös opinnäytetyöntekijän oman ajattelun esille tuonnin ja lähteiden välisen vuoropuhelun.
Tutkimusaineiston analyysin tuloksena löydettiin useita tekoälyn luottamuksenarvoisuuteen liittyviä jaettuja haasteita sekä ajankohtaisia ja käytännöllisiä ratkaisuvaihtoehtoja, mutta ennen kaikkea ymmärrys, että tekoälyn etiikassa on kysymys dialogista, jota on käytävä jatkuvasti ja joka edellyttää myös tietoisia valintoja ja kompromissejä. Varsinaisten uusien periaatteiden luomisen sijaan tulisi keskittyä tekoälyn etiikan normatiiviseen ytimeen ja käytännön luottamuksenarvoisuuden rakentamiseen läpi tekoälyratkaisun elinkaaren. Opinnäytetyön tuloksena syntyi ajankohtainen selvitys aiheesta sekä ehdotus jatkotoimenpiteistä, joilla edistetään työntilaajan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa.