Metsänhoitoyhdistysten palvelut 2030-luvulla : kyselytutkimus metsänhoitoyhdistys Kaakon ja Pohjois-Pirkan jäsenille
Heino, Valtteri (2020)
Heino, Valtteri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826941
Tiivistelmä
Opinnäytetyön idea tuli kirjoittajalta, ja sitä tarjottiin tilaajille eli Metsänhoitoyhdistys Kaakolle ja Pohjois-Pirkalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia palveluita metsänhoitoyhdistysten jäsenet kokevat tarvitsevansa 2030-luvulla ja kuinka tärkeitä nämä palvelut heille ovat. Toimihenkilöiden osalta tavoite oli selvittää, mitä uusia palveluita tulisi kehittää ja kuinka tärkeitä he uskovat tiettyjen palveluiden olevan jäsenille 2030-luvulla. Aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastaajat saivat linkin sähköpostitse. Vastausten analysoinnissa käytettiin korrelaatiokertoimia ja ristiintaulukointia palveluiden ja taustamuuttujien välillä.
Vastauksia metsänhoitoyhdistysten jäseniltä saatiin yhteensä 421 kappaletta (14,5 %). Toimihenkilöistä kyselyyn vastasi 24 (55,8 %). Keskeisimmät eri palveluiden arvioituun tärkeyteen 2030-luvulla vaikuttaneet taustatekijät olivat vastaajan ikä, status sekä omistetun metsän määrä. Metsään liittyvistä arvoista hakkuutulot, metsänhoito ja taloudellinen turva olivat positiivisesti yhteydessä useiden palveluiden tärkeäksi kokemiseen. Luonnonsuojelun tärkeydellä oli negatiivinen yhteys useamman metsänhoidollisen palvelun tärkeäksi kokemiseen. Toimihenkilöt olivat pääosin tietoisia siitä, miten palveluiden tärkeys jäsenille kehittyy tulevaisuudessa ja mitä palveluita tulisi kehittää lisää.
Tutkimuksessa metsänhoitoyhdistysten tärkeimmiksi arvioiduiksi palveluiksi 2030-luvulla havaittiin valtakirjalla tehtävä puukauppa, korjuupalvelu, metsäsuunnitelman laadinta, tila-arvion laadinta ja istutustaimien myyminen. Niin jä-senet kuin toimihenkilötkin kokevat erityisesti sähköisen metsäsuunnitelman merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Uusista palveluista sähköisen metsäsuunnitelman lisäksi droonin käyttäminen metsätuhojen kartoittamiseen vaikuttaa olevan palvelu, jolle jäsenillä on kysyntää 2030-luvulla. Näiden kahden palvelun toteuttamista tulisi tutkia lisää metsänhoitoyhdistyksissä erityisesti toteutuksen osalta. Nykyisistä palveluista kunnostusojituksen toteuttaminen vaikuttaa vastausten perusteella olevan palvelu, jolle ei ole juurikaan kysyntää 2030-luvulla. Kokonaisvaltaisen metsienhoitosopimuksen kysyntä jäsenten keskuudessa vaikutti olevan vähäistä. Metsienhoitosopimuksen tärkeyden jäsenille toimihenkilöt olivat arvioineet selkeästi korkeammaksi kuin jäsenet itse.
Vastauksia metsänhoitoyhdistysten jäseniltä saatiin yhteensä 421 kappaletta (14,5 %). Toimihenkilöistä kyselyyn vastasi 24 (55,8 %). Keskeisimmät eri palveluiden arvioituun tärkeyteen 2030-luvulla vaikuttaneet taustatekijät olivat vastaajan ikä, status sekä omistetun metsän määrä. Metsään liittyvistä arvoista hakkuutulot, metsänhoito ja taloudellinen turva olivat positiivisesti yhteydessä useiden palveluiden tärkeäksi kokemiseen. Luonnonsuojelun tärkeydellä oli negatiivinen yhteys useamman metsänhoidollisen palvelun tärkeäksi kokemiseen. Toimihenkilöt olivat pääosin tietoisia siitä, miten palveluiden tärkeys jäsenille kehittyy tulevaisuudessa ja mitä palveluita tulisi kehittää lisää.
Tutkimuksessa metsänhoitoyhdistysten tärkeimmiksi arvioiduiksi palveluiksi 2030-luvulla havaittiin valtakirjalla tehtävä puukauppa, korjuupalvelu, metsäsuunnitelman laadinta, tila-arvion laadinta ja istutustaimien myyminen. Niin jä-senet kuin toimihenkilötkin kokevat erityisesti sähköisen metsäsuunnitelman merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Uusista palveluista sähköisen metsäsuunnitelman lisäksi droonin käyttäminen metsätuhojen kartoittamiseen vaikuttaa olevan palvelu, jolle jäsenillä on kysyntää 2030-luvulla. Näiden kahden palvelun toteuttamista tulisi tutkia lisää metsänhoitoyhdistyksissä erityisesti toteutuksen osalta. Nykyisistä palveluista kunnostusojituksen toteuttaminen vaikuttaa vastausten perusteella olevan palvelu, jolle ei ole juurikaan kysyntää 2030-luvulla. Kokonaisvaltaisen metsienhoitosopimuksen kysyntä jäsenten keskuudessa vaikutti olevan vähäistä. Metsienhoitosopimuksen tärkeyden jäsenille toimihenkilöt olivat arvioineet selkeästi korkeammaksi kuin jäsenet itse.