Nuorten ylisukupolvinen kuorma ja mielenterveys
Karhukorpi, Samu; Kreivilä, Dan (2020)
Karhukorpi, Samu
Kreivilä, Dan
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927020
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä tiedetään nuorten ylisukupolvisesta mielenterveyden kuormasta. Tavoitteena oli koota olemassa olevaa tietoa ilmiöön liittyen käyttäen kansallisia sekä kansainvälisiä tietolähteitä. Opinnäytetyö tehtiin osaksi Eläytyen osalliseksi- hanketta.
Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti Cinahl-, PsycINFO-, Cochrane- sekä Julkari tietokannoista. Hakusanojen määrittämisessä käytettiin apuna YSA, MeSH/FinMeSH -asiasanastotietokantoja. Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset (n=10) olivat kvantitatiivisia alkuperäistutkimuksia, joiden aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Ylisukupolvista mielenterveyden kuormaa tarkasteltiin kolmen eri teeman näkökannalta, joita olivat: vanhempien mielenterveysongelmien ja kasvatuksen ylisukupolvinen kuorma jälkipolveen, sosioekonomisen statuksen vaikutus ylisukupolviseen mielenterveyden kuormaan sekä vanhempien kokemien traumojen vaikutus jälkikasvun mielenterveyteen. Tutkimusten mukaan vanhemmilla esiintyvät mielenterveysongelmat kaksinkertaistavat riskiä jälkikasvun mielenterveysongelmiin, ja niillä on todettu olevan ylisukupolvista siirtymää useamman sukupolven välillä. Siirtymään vaikuttavat geneettiset- sekä ympäristötekijät. Sosioekonomisen statuksen periytyminen voi vaikuttaa jälkipolveen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Korkeasti koulutettujen vanhem-pien jälkipolvella on todettu vähemmän tarvetta psykiatrisille palveluille, ja rikosoikeudelliset tuomiot ovat harvinaisempia. Sodat vaikuttavat tulosten valossa laajasti sotaan suorasti altistuneeseen yksilöön, sekä myös hänen perheeseensä ja läheisiinsä. Sotaveteraanin hoitamaton traumaperäinen stressihäiriö voi altistaa jälkikasvua luomalla nuorelle turvattoman kasvuympäristön, joka heikentää nuoren pärjäämistä elämässä ja altistaa myöhemmin mielenterveysongelmille.
Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa nuoriin kohdistuvasta ylisukupolvisen mielenterveyden kuormasta, joita voitaisiin huomioida esimerkiksi nuorten hakeutuessa mielenterveyspalveluiden piiriin. Suomessa mielenterveysongelmien sekä rasitteiden ylisukupolvista liikkumista on tällä vuosituhannella tutkittu vähän, joten syvempään ja yksityiskohtaisempaan tarkasteluun olisi tarvetta.
Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti Cinahl-, PsycINFO-, Cochrane- sekä Julkari tietokannoista. Hakusanojen määrittämisessä käytettiin apuna YSA, MeSH/FinMeSH -asiasanastotietokantoja. Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset (n=10) olivat kvantitatiivisia alkuperäistutkimuksia, joiden aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Ylisukupolvista mielenterveyden kuormaa tarkasteltiin kolmen eri teeman näkökannalta, joita olivat: vanhempien mielenterveysongelmien ja kasvatuksen ylisukupolvinen kuorma jälkipolveen, sosioekonomisen statuksen vaikutus ylisukupolviseen mielenterveyden kuormaan sekä vanhempien kokemien traumojen vaikutus jälkikasvun mielenterveyteen. Tutkimusten mukaan vanhemmilla esiintyvät mielenterveysongelmat kaksinkertaistavat riskiä jälkikasvun mielenterveysongelmiin, ja niillä on todettu olevan ylisukupolvista siirtymää useamman sukupolven välillä. Siirtymään vaikuttavat geneettiset- sekä ympäristötekijät. Sosioekonomisen statuksen periytyminen voi vaikuttaa jälkipolveen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Korkeasti koulutettujen vanhem-pien jälkipolvella on todettu vähemmän tarvetta psykiatrisille palveluille, ja rikosoikeudelliset tuomiot ovat harvinaisempia. Sodat vaikuttavat tulosten valossa laajasti sotaan suorasti altistuneeseen yksilöön, sekä myös hänen perheeseensä ja läheisiinsä. Sotaveteraanin hoitamaton traumaperäinen stressihäiriö voi altistaa jälkikasvua luomalla nuorelle turvattoman kasvuympäristön, joka heikentää nuoren pärjäämistä elämässä ja altistaa myöhemmin mielenterveysongelmille.
Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa nuoriin kohdistuvasta ylisukupolvisen mielenterveyden kuormasta, joita voitaisiin huomioida esimerkiksi nuorten hakeutuessa mielenterveyspalveluiden piiriin. Suomessa mielenterveysongelmien sekä rasitteiden ylisukupolvista liikkumista on tällä vuosituhannella tutkittu vähän, joten syvempään ja yksityiskohtaisempaan tarkasteluun olisi tarvetta.