EU-Mercosur-vapaakauppasopimus suomalaisten vientiyritysten näkökulmasta
Savolainen, Marita (2020)
Savolainen, Marita
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120926999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120926999
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli EU-Mercosur-vapaakauppasopimus suomalaisten vientiyritysten näkökulmasta. Tutkimus kohdistui suomalaisiin tavara- ja palveluviejiin, jotka jo harjoittivat tai suunnittelivat vientitoimintaa Mercosur-talousalueelle. Työn toimeksiantaja oli Suomalais-latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys ry. Tavoitteena oli selvittää vapaakauppasopimuksen toteutumisen vaikutusta suomalaisviejien kohtaamiin kaupanesteisiin, viennin määrään ja ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Tutkimuksen ajankohta sijoittui välille maaliskuu – marraskuu 2020.
Tietoperusta jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin kansainvälisen kaupan teoriaa ja vapaakauppaa. Toinen osa keskittyi EU:n kauppapolitiikkaan ja kauppasopimuksiin. Empiirisessä osassa esiteltiin Mercosur-maat (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) sekä käytiin läpi Suomen kauppasuhteet kunkin maan kanssa. Lisäksi tarkasteltiin EU-Mercosur-vapaakauppasopimuksen sisältöä ja arvioitua vaikutusta. Lopuksi kerrottiin tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen. Toteutustavaksi valittiin kvantitatiivinen menetelmä ja kyselytutkimus. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, joka julkaistiin internetissä. Kysely lähetettiin sekä Suomalais-Latinalaisamerikkalaisen kauppayhdistyksen jäsenyrityksille että muille Mercosur-maihin vientiä harjoittaville yrityksille. Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Vastaukset käsiteltiin Webropolissa ja Excelissä.
Tuloksista kävi ilmi, että suomalaiset vientiyritykset ovat odottavalla, mutta positiivisella kannalla tulevan vapaakauppasopimuksen suhteen. Erityisesti teollisuus odotti hankaliksi koettujen kaupanesteiden helpottuvan sopimuksen myötä. Enemmistö vastaajista arvioi vientitoimintansa kasvavan. Sen sijaan vastauksissa koskien uusia liiketoimintamahdollisuuksia, havaittiin epävarmuutta tulevan suhteen.
Vastaukset vahvistavat aiempia tutkimuksia vapaakauppasopimusten positiivisesta vaikutuksesta. Vapaakauppasopimusten hyödyntäminen jää usein viejän omalle vastuulle. Siksi suomalaisten vientiyritysten pitää olla aktiivisia ja ottaa selvää sopimusten sisällöstä, sekä hyödyistä että haitoista.
Tietoperusta jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin kansainvälisen kaupan teoriaa ja vapaakauppaa. Toinen osa keskittyi EU:n kauppapolitiikkaan ja kauppasopimuksiin. Empiirisessä osassa esiteltiin Mercosur-maat (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) sekä käytiin läpi Suomen kauppasuhteet kunkin maan kanssa. Lisäksi tarkasteltiin EU-Mercosur-vapaakauppasopimuksen sisältöä ja arvioitua vaikutusta. Lopuksi kerrottiin tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen. Toteutustavaksi valittiin kvantitatiivinen menetelmä ja kyselytutkimus. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, joka julkaistiin internetissä. Kysely lähetettiin sekä Suomalais-Latinalaisamerikkalaisen kauppayhdistyksen jäsenyrityksille että muille Mercosur-maihin vientiä harjoittaville yrityksille. Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Vastaukset käsiteltiin Webropolissa ja Excelissä.
Tuloksista kävi ilmi, että suomalaiset vientiyritykset ovat odottavalla, mutta positiivisella kannalla tulevan vapaakauppasopimuksen suhteen. Erityisesti teollisuus odotti hankaliksi koettujen kaupanesteiden helpottuvan sopimuksen myötä. Enemmistö vastaajista arvioi vientitoimintansa kasvavan. Sen sijaan vastauksissa koskien uusia liiketoimintamahdollisuuksia, havaittiin epävarmuutta tulevan suhteen.
Vastaukset vahvistavat aiempia tutkimuksia vapaakauppasopimusten positiivisesta vaikutuksesta. Vapaakauppasopimusten hyödyntäminen jää usein viejän omalle vastuulle. Siksi suomalaisten vientiyritysten pitää olla aktiivisia ja ottaa selvää sopimusten sisällöstä, sekä hyödyistä että haitoista.