Nuoren urheilijan kokema kuormitus verrattuna harjoittelun suunniteltuun ja toteutuneeseen kuormitukseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan nuoren urheilijan kokemaa sekä mitattua kuormitusta ja verrataan näitä valmentajan suunnittelemaan sekä harjoitusten toteutuneeseen kuormitukseen. Onko urheilijan ja valmentajan välinen kommunikaatio tarpeeksi tarkkaa ja avointa urheilijan optimaalisen kehittymisen kannalta? Toteutuuko harjoittelun suunnittelu yksilöllisesti urheilijalähtöisesti ja yhteistyössä urheilijan kanssa?

Tutkimukseen valittiin neljä eri lajin urheilijaa, jokainen lajinsa kärkipään edustajia Suomessa. Urheilijat ovat lukioikäisiä ja kuuluvat Turun Seudun Urheiluakatemiaan. Valituista urheilijoista yksi jouduttiin jättämään pois tutkimuksesta opinnäytetyön toteutuksen aikana vallitsevasta Covid-19 tilanteesta johtuen. Opinnäytetyön aineisto koostuu viikon aikaisista sykedatamittauksista ja niiden pohjalta analysoidun Firstbeat- hyvinvointianalyysin tuloksista sekä urheilijoiden täyttämästä sähköisestä päiväkirjasta, strukturoimattomasta haastattelusta ja valmentajien täyttämästä harjoittelun suunnitellusta ja toteutuneesta kuormitustaulukosta.

Kaikilla urheilijoilla ilmeni vaihtelevuutta harjoittelun kuormittavuuden arvioinnissa verrattuna valmentajan suunnittelemaan ja valmentajan mukaan toteutuneeseen kuormitukseen. Jokaisella urheilijalla oli selkeitä eroavaisuuksia myös urheilijan kokeman kuormituksen ja mitatun kuormituksen välillä.

Voisiko nuorten urheilijoiden ja valmentajien yhteinen linja harjoittelun kuormituksen suunnittelussa ja arvioinnissa kehittyä, jos samankaltaisia mittauksia toteutettaisiin useammin? Sykedatan mittaus urheilijoilla on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista kuormituksen ja palautumisen seurannan kannalta ja nuorelle urheilijalle tärkeää, jotta hän oppii itse tunnistamaan kuormitukseen ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä kautta itse vaikuttamaan niihin.